Uusi kirjani ”Emumunaus” lähti juuri painoon ja tulee sieltä ulos niin että se on kirjakapoissa elo-syyskuun vaihteessa. Joudun nyt jännittämään sitä, tapahtuuko elokuussa jatain sellaista, joka pitäisi olla mukana kirjassa, mutta ”Euroooppa” on nyt lomalla eikä ole odotettavissa radikaaleja päätöksiä. Silti niitä voi olla pakko tehdä systeemin tilttaamisen  torjumiseksi.

Jätän arviot kirjasta muille, mutta minä sain, mitä hain. Halusin osin julkeasti murtaa sen asiantuntijakaanonin, joka välittyy median monistamista puheista ja teksteistä kansalaisille. Suomessa on Emun ongelmien ainoan virallisen tulkinnan ja syntien anteeksiannon mediapapisto, joka saarnaa Emun ilosanomaa irrallaan finanssikapitalismin systeemikriiisistä. Joku voi sanoa, että panen haisemaan, mutta asiasta en tingi.

Sitä paitsi minulla on Hannu Taanilan lupa tehdä näin (ja itse asiassa Hannu on ollut juonessa mukana).

Minun pitäisi kai nyt ottaa kantaa julkiseen keskusteluun Emusta, mutta en voinut olla kommentoimatta federalismin tomeran papittaren Teija Tiilikaisen kirjoitusta EU:n ”demokratiasta” tiistain Helsingin Sanomissa. Lehti antoi minulle tilan pääkirjoitussivun Vastaväitteessä, jossa merkkimäärä on rajallinen. Siksi vastaväitteeni on kovin tiivis (mutta kirjassa asiasta enemmän). Liitän tähän alkuperäisen kirjoitukseni, jota lehti oli mielestäni sangen taitavasti toimittanut. Sen hyväksyn. Originaali on kuitenkin aina originaali. Tässäpä se:

”Teija Tiilikainen kirjoitti (HS 31.7) demokratian nimissä demokratiasta tavalla, joka ei muistuta sanan alkuperäistä merkitystä ”kansanvalta”.

Kansanvalta on mahdollinen vain kansallisvaltiossa. Tiilikainen haluaa EU:sta ”poliittisen unionin” eli liittovaltion. Sellaisessa valtiomuodostelmassa päätökset tehdään ylikansallisesti, eikä se ole kansanvaltaa vaan suurten maiden valtaa, jossa valtiot ovat pelkkiä väkilukuja.

EU on vielä valtioliitto, mutta Tiilikainen kirjoittaa ”EU:n johdosta” ikään kuin se olisi herrat Barroso, Van Rompuy, Juncker ja Draghi, ohittaen jäsenvaltiot. Ketään heistä ei ole vaaleilla valittu tehtäviin, joiden haltijoina he laativat ”tulevaisuudensuunnitelmaansa”.

Tiilikainen haluaa tehdä komissiosta EU:n hallituksen, joka koostuu maiden edustajien sijasta puolueiden edustajista. EU:ssa maksetaan jo puoluetukeakin europuolueille, joissa on sama demokratiavaje kuin EU:ssa.

Talousunioniksi kutsuttu finanssiunioni vie jäsenvaltioilta vallan omiin budjetteihinsa. Syksyllä nähdään, hyväksyykö Suomen eduskunta siihen liittyvän Emun vakaussopimuksen muuttamatta perustuslakiamme, jonka artiklojen 3 ja 83 kanssa se on ristiriidassa.

Pankkiunioniin kuuluisi sekä yhteinen pankkien pelastusrahasto että talletussuojarahasto. Suomi olisi – luottoluokitukseltaan EU:n parhaana – niissäkin maksaja. Ennätyksellistä nettojäsenmaksuamme vuodelta 2011 ei edes uutisoitu suomalaisille.

Kun Tiilikainen vielä esittää epäsuorasti EU:lle verotusoikeutta, liittovaltio tulee ja syö demokratian, joka ei ole sen lapsi.”