Europarlamentissa äänestettiin ns. palvelukauppa- eli Bolkenstein-direktiivistä.

Minä äänestin muiden vasemmistoryhmämme edustajien kanssa sen hyväksymistä vastaan

On selvää, että komission alkuperäistä esitystä muutettiin paremman näköiseksi. Muutoksia voidaan pitää ennen muuta kosmeettisina.

Vaarallinen "alkuperämaa"-periaate äänestettiin esityksestä pois (mutta niin kuin olen aiemmin kirjoittanut, sen tilalle ei kirjoitettu kohdemaaperiaatetta, joka olisi taannut työntekomaan työehtojen soveltamisen). Se, kenen ehtoja noudatetaan ja kuka niitä ehtoja valvoo, jäi täysin tulkinnavaraiseksi. Ylin tulkitsija on EY-tuomioistuin, ja se on työntekijöiden näkökulmasta huonoin mahdollinen tulkitsija.

Äänestimme pohjoismaisten kollegojeni kanssa sellaisten muutosesitysten puolesta, joiden katsoimme parantavan komission esitystä pohjoismaisen sosiaalisen mallin näkökulmasta kelvolliseen suuntaan, mutta äänestykset menivät vähän taiteiluksi.

Kun esitys kokonaisuudessaan oli peräti kehno ja liian tulkinnavarainen, äänestin heti alkuun esityksen hylkäämisen puolesta kokonaisuudessaan. En ollut yksin, vaan meitä oli 153 meppiä, joukossa kaikki meidän ryhmämme jäsenet (ja kai vihreät). Esityksen puolesta äänesti 486, 1 tyhjä.

Kun lopussa äänestettiin ns. päätöslauselmasta, jolla koko esitys olisi hylätty, meitä hylkääjiä oli siinä vaiheessa 215 (kun puolesta äänesti 394, 33  tyhjää). Sisältöäänestysten aikana vastustus oli siis kasvanut.

Äänestettäessä - ennen tätä loppuäänestystä - valiokunnan esityksen sisällöstä (siitä, millaiseksi se oli muodostunut äänestyksen aikana), olisin aivan hyvin voinut äänestää valiokunnan raportin puolesta. Se oli sisällöltään parempi kuin komission alkuperäinen esitys.

Kun kuitenkin on epävarmaa, onko suomalaisilla toimittajilla ammattitaitoa raportoida meppien äänestyskäyttäytymisen nyansseista (ja sen ammattitaidon joudun aikaisempien  kokemusteni perusteella kyseenalaistamaan), äänestin valiokunnan raportin sisältöäkin vastaan, jotta varmasti menisi perille tämä viesti: halpatyövoiman maihinnousua ei saa laillistaa EU:n säädöksin. Siitä tässä on nyt viime kädessä kysymys.

Mielenkiintoinen oli muuten tiistaina Strasbourgissa järjestetty 50 000 osanottajan mielenosoitus palvelujen vapaakauppaa vastaan. Mukana oli tuhansia mielenosoittajia ns. uusista jäsenmaista. Mieleeni jäi Puolan Solidaarisuus-ammattiliiton edustajan kanta: direktiiviehdotus on hylättävä, koska se mitä pelätään tapahtuvan nyt ns. vanhoille jäsenmaille, tapahtuu seuraavaksi Puolalle, kun maahan alkaa virrata ukrainalaista halpatyövoimaa.