Esko Seppänen

Tunnen Jari Sarasvuon neljännesvuosisadan takaa, jolloin hän pähkäili elämän tarkoitusta: ruvetako rikkaaksi vai jäädäkö toimittajaksi. Hän päätti ruveta rikkaaksi.

Tunnen Hannu Taanilan paljon pitemmältä ajalta. Hän puuhasteli paljon isompien asioiden parissa. Jos hän saisi tehdä ohjelmia Yleisradioon, mitä hän ei saa tehdä, hän olisi Suomen toiseksi paras taloustoimittaja professori Tuomo Pietiläisen jälkeen.

Jari aamulla Helsingin Sanomissa ja Hannu iltapäivällä saunassa herättivät minut huomaamaan, millaisen yhteisvastuukeräyksen Kataisen sikspäkki on panemassa toimeen: hyvätuloisten ansiotuloista peritään ensi vuonna Suomen köyhien hyväksi 115 miljoonaa euroa. Olin minä sen lehdistä lukenut, mutta se oli ollut pelkkää tajunnan virtaa ilman että ajatus olisi pysähtynyt tärkeään sanaan: ”ansiotuloista”. Rikas tuttava ja rakas ystävä herättivät minut unestani tähän uskomattomaan todellisuuteen: solidaarisuusvero peritään ansiotuloista mutta ei pääomatuloista!

Summa on samaa suuruusluokkaa kuin oli ollut tuotto siitä varallisuusverosta, joka demareiden valtiovarainministeri Eero Heinäluoman esittelystä poistettiin Suomen rikkailta vuodesta 2006 alkaen.

Kun siirryin lukemaan Yle-uutisten keräämiä viimeisimmän verotuksen tietoja pääomatulojen verotuksesta (http://yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/verot2010/Uusimaa_paaomatulo.htm), totesin, että meille on tulossa sellainen solidaarisuusvero, jonka Suomen rikkaat pystyvät kiertämään ottamalla yhtiöistään tulonsa pääomatuloina.

Ylen keräämien verotietojen mukaan meillä Uudellamaalla oli 164 kanssaihmistä, joilla oli pääomatuloja yli miljoona euroa. Heistä vain kolmanneksella (54) oli ansiotuloa yli sen rajan (100 000 euroa), jonka perusteella valtio aikoo periä hyvätuloisilta ansiotulonsaajilta mainittua solidaarisuusveroa. Kaksi kolmannesta Uudenmaan kaikkein rikkaimmista pääomatulonsaajista välttyy solidaarisuusverosta.

Sikspäkin verosolidaarisuuspakko ei ulotu esimerkiksi John Herman Dennis Lindelliin (pääomatulo 18 424 894 euroa),Karl Heikki Kyöstilään (15 222 029 euroa), Anja Kaarina Nybergiin (11 900 133 euroa), Janne Petteri Niskaan (10 378 086 euroa), Lars Robin Eljas Langenskiöldiin ( 8 047 073 euroa), Rafaela Violet Maria Seppälään (7 677 616 euroa), Anna Gabrielle Fromondiin ( 7 482 923 euroa), Lilli Sophie Louise Fromondiin (7 345 610 euroa), Eero Juhani Heliövaaraan (6 864 453) tai Stig Johan Robert Lival-Lindströmiin (5 972 170 euroa).

Näitä solidaarisuusveron miljoonajäniksiä on Uudellamaalla mainittujen kymmenen superjäniksen ohella 100 muuta, ja muualla lisää.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on 335 pääomatulomiljonääriä, joilla käytännöllisesti katsoen kaikilla on ollut alhainen pääomatulojen veroprosentti 28 % tai 29 %. Heistä 229 jää solidaarisuusveron ulottumattomiin.

Paljonko muuten on sinun veroprosenttisi?

On hyvä muistaa, että näiden kansalaistovereidemme verotettavaan tuloon kohdistuu jo ennestäänkin erityisverohelpotuksia ja veroetuoikeuksia. Heidän saamistaan pörssiyhtiöiden osingoista 30 % on verotonta tuloa ja lopusta 70 prosentista menee 30 % veroa (sillä oletuksella että hallitus korottaa ensi vúodeksi veroprosenttia). Muiden yhtiöiden osingoista 60 000 euroa on omistajayrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen verovapaata, eikä niistä mene muutoinkaan kuin 30 prosentin vero. Myyntivoitoista verovapaa osuus on 20-40 %.

Tähän viimeksi mainittuun hallituksen havaitsemaan epäkohtaan luvattiin solidaarisuusveron säätämisen yhteydessä parannus: verovapaa myyntivoitto-osuus nostetaan 50 prosenttiin muuttamalla ns. hankintameno-olettamaa. Se saattaa tuottaa valtiolle paljon suuremmat veromenetykset kuin mikä on ”solidaarisuusveron” tuotto!

Edellä olevan tekstin perusteella panen tässä lopussa lainausmerkit molemmille puolille tuota sanaa ”solidaarisuusvero” ja valmistaudun iloitsemaan hyvän hallituksen meille kansalaisille lupaamasta tuloerojen tasoittumisesta.

VATT:in laskelmien mukaan sikspäkin säästöpaketti tasoittaa  tuloeroja 0,04 prosentti- ja siis 0.4 promilleyksikköä. Vakuuttavaa, eikö totta?

Palaan vielä kerran keskusteluun eutanasiasta.

Kyösti Rantasalo ehdotti Helsingin Sanomien yleisön osastossa 15.3. kansalaisaloitetta eutanasian laillistamisen saattamiseksi eduskuntakäsittelyyn. Lähetin hänelle vastauksen, jota lehti ei heti julkaissut mutta sitten julkaisikin (26.3). Koska asialla on yleistä merkitystä kansalaisaloitteen toteuttamisen näkökulmasta, tässä kirjoitukseni:

”Olen selvittänyt asiaa ja joutunut pettymään valtiovallan valmiuteen helpottaa aloitteen tekemistä.

Uskon, että ei olisi ongelma kerätä 50 000 kannattajaa aloitteelle, jos sen voisi allekirjoittaa netissä. Oikeusministeriö ei kuitenkaan ole valmistellut järjestelmää nettinimien keräämiselle, eikä sellaista ole tulossakaan ennen kuin aikaisintaan vuoden lopussa. Kaupallisista palvelimista ainakaan Soneralla tai Elisalla ei ole tuotetta kansalaisaloitteen nimien keräämiselle.

Ongelma on, että lain vaatimusten mukaan allekirjoitukselle tarvitaan henkilökohtainen tunnistautuminen verkkopankkitunnuksen tai teleoperaattorin mobiilitunnisteen avulla. Kansalaisaloitteen nimien kerääjille aiheutuisi kustannuksia siitä, että pankit perivät maksun pankkitunnuksensa käytöstä, eikä myynnissä ole henkilökohtaisia mobiilitunnisteita.

Tänään kansalaisaloitteen nimien kerääminen netin kautta tuntuu olevan teknisesti mahdoton tehtävä ja on vain odotettava oikeusministeriön ja viestintäviraston toimia laissa säädetyn kansalaisoikeuden turvaamiseksi käytännössä.

Aina on tietysti mahdollisuus kerätä paperisia kannattajakortteja. Niille on olemassa tarkat muotomääräykset, ja sen takia korttien kommunikoiminen potentiaalisille allekirjoittajille sekä niiden kerääminen ja säilöminen vaatii isohkon organisaation.

Nyt tarvittaisiin nörttejä tuottamaan kansalaisyhteiskunnalle ratkaisu henkilötunnisteilla varmennettujen nimien nettikeräyksen ongelmaan.

Lienee helppoa kerätä netissä 50 000 nimeä – ja enemmänkin – tukemaan Rantasalon esille nostamassa asiassa niiden kansanedustajien mahdollisia lakialoitteita, jotka ovat valmiita sallimaan laillisen hyvän kuoleman (eutanasia = hyvä kuolema) sille pienelle joukolle joukostamme poistumassa olevia kanssaihmisiä, jotka omasta vapaasta tahdostaan haluavat lähtöapua sietämättömien kipujen lopettamiseksi. On kipuja, joita ei kyetä torjumaan lääkeaineilla, ja silloin ainoa inhimillinen vaihtoehto on eutanasia. Sen sijaan niiden kipujen lievittämiseksi, joissa lääketiede voi antaa apua, tarvitaan asianmukainen saattohoito koko maassa kaikille.

Pelkkä nimienkeruu asian puolesta ei kuitenkaan ole laissa mainittu kansalaisaloite.

Esko Seppänen

Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen , Helsinki”

Huomioni on kiinnitetty siihen, että jos varmennus pitää tehdä pankkitunnuksella, maassamme on huomattava määrä ihmisiä, joille pankit eivät korttia myönnä. Ei heitä voi jättää kansalaisyhteiskunnan ja -aloitteiden ulkopuolelle.

Omasta puolestani vielä sanon, että haluaisin lisätä yleisön osaston kirjoituksiin kirjoittajan niin toivoessa hänen sähköpostiosoitteensa. Sillä tavalla ne, jotka haluavat jatkaa keskustelua kirjoittajan kanssa ohi julkisten palstojen, voisivat pohtia käsilläolevaa asiaa edelleen. Itse asiassa monissa ulkomaan lehdissä on jo tällainen käytäntö.Tässä tapauksessa olisin halunnut kommentteja sellaisilta nörteiltä, jotka keksisivät tavan kerätä kansalaisaloitteen nimikirjoitukset netin kautta ilman kohtuuttomia kustannuksia. Tietysti keskustelua voidaan käydä myös julkisesti, mutta silloin tulevat vastaan lehden rajoitukset: yhdestä aiheesta ei keskustelu lehden palstoilla kauan jatku.