Esko Seppänen

Maaseudun Tulevaisuus tietää kertoa kansalaisten gallup-mielipiteen, jonka mukaan yli puolet pitää äänestyspäätökselleen tärkeänä kuntavaaliehdokkaan kantaa päälle pukkaavan eurokriisin hoitoon. Kuitenkin Vasemmistoliiton puoluesihteeri on ohjeistanut puolueensa ehdokkaita niin, että EU:sta ei pidä näissä vaaleissa puhua. Käsittämätöntä.

Politiikassa velloo keskustelu rahoitusmarkkinaverosta. Suhtaudun siihen periaatteessa myönteisesti, mutta käytännössä näen suuria ongelmia sen toteuttamisessa.

Maita, jotka ovat lähdössä siihen mukaan, on liian vähän. Vero on siitä syystä helppo kiertää.

Varsinainen ongelma on kuitenkin verotulojen saaja. Jos se on EU, tämä vero poikkeaa originaalista  Tobinin verosta, jonka tuotto on haluttu käyttää kehitysmaiden auttamiseen. Jos rahat saa EU, kyseessä on normaali fiskaalinen vero, jolla rahoitetaan EU:n menoja.

Siinä tapauksessa kyseessä on järisyttävän suuri muutos EU:n toiminnan luonteeseen: EU saa verotusoikeuden menojensa rahoittamiseen. Se ei ole askel vaan hyppy liittovaltion suuntaan. Sen ymmärtää Ruotsi, eikä sitä olisi vaikea meilläkään. Siitä syystä Ruotsi mitä ilmeisimmin vastustaa veroa eikä lähde siihen mukaan. Kysymys ei ole silloin itse verosta vaan verotulojen saajasta. Jos tuoton saa EU uudeksi rahoitusmuodokseen, minäkin vastustan veroa, ja tiukasti vastustankin. Se on salajuoni EU:n rahoituksen muuttamisesta jäsenmaksuista veropohjaiseksi.

Se, että kaikki EU-maat eivät ota veroa käyttöön, estänee sen tuoton käytön EU:n budjettimenoihin. Mutta mihin se tuotto sitten käytetään? Siihen kysymykseen pitää saada vastaus ennen kuin otan lopullisen kannan asiaan.

Oletko muuten pannut merkille, että pankit haluavat Espanjan esittävän EU:lle (siis meille) avunpyynnön taloutensa tukemiseksi? Mikä intressi pankeilla on tässä asiassa? No se, että meidän avustusrahamme käytetään Espanjan velkojen maksuun näille pankeille ja tapahtuu velkojien vaihdos: maailman velkaantunempiin maihin kuuluva Espanja, jossa valtion velka on alhainen koko velkaantuneisuuteen nähden, jää sen jälkeen velkaa pankkien sijasta velkaa meille.

Jos minulta kysyttäisiin, vaatisin ennen pankkivelkojen sosialisointia toimeenpantavaksi velkojen saneerauksen, jotta toteutuisi ns. sijoittajavastuu. Kreikassa se oli monta vuotta myöhässä, ja monet suurpankit saivat sitä ennen meiltä täyden maksun holtittomasti antamilleen lainoille. Sama uhkaa tapahtua nyt Espanjassa: me lähettäisimme rahaa pankeille emmekä Espanjalle.