Esko Seppänen

Minulla on työn alla kirja finanssikapitalismista ja siihen liittyen Emun munista. Siinä työssä on päässyt syntymään tiettyjä johtopäätöksiä.

”Sisäinen devalvaatio, joka upottaa tänään Kreikan, on kuria ja pakkoa ilman kasvun käynnistimiä ja katalyyttejä. Kreikassa kansantuote laskee viidettä vuotta peräkkäin ja vuoteen 2008 nähden kansantuotteesta (BKT) on menetetty viidennes. Jotta Kreikka saisi ulkomailta rahaa konkurssipesän hoitoon, sen on itse ajettava itsensä alas, deflatoitava talous, räjäytettävä vanhat rakenteet ja aloitettava uusi elämä talouden jätteiden raunioilta.”

”Eurouskovaiset puolustelevat itsensä ylivelkaannuttaneiden maiden avustamista sanomalla, että Euroopan unioni on solidaarisuusyhteisö ja että siitä vaan. Mutta mitä vastaavatkaan siihen avunsaajat? Kiitti, meille riitti. Tämä ”solidaarisuus” on rangaistus. Etelän katolisille maille määrätty sisäinen devalvaatio on pohjoisen protestanttien käyttämä pakkokeino.”

”Englannin kielen sanan ”austerity” suora käännös on ”säästö”. Sanalla on positiivinen kaiku, mutta minkäänlaisesta oikeudenmukaisuudesta ei näissä ”säästöohjelmissa” on kyse. Niissä säästöt ovat leikkauksia, poisottamisia, alasajamisia ja supistuksia. Sen takia säästöohjelmista pitää puhua niiden oikealla nimellä pakkosäästöohjelmina.”

Tämä on nyt kuitenkin vain tätä, ja itse asiassa halusin nostaa esille ihan toisen aiheen.

Kävin pitämässä luennon asioista, jotka liittyvät missiooni saada Suomessa aikaan mahdollisimman hyvä kivuntorjunta sitä tarvitseville, armelias saattohoito kaikille poislähteville ja hyvä kuolema (eutanasia) niille, joiden kipuja lääketiede ei pysty kemiallisesti torjumaan. Siinä samassa tarkastelin muutoinkin Suomen terveydenhuollon tilaa. Jos kiinnostaa, tässä linkki:

http://www.eskoseppanen.n...et/index.php?option=com_content&view=section&layout=blog&id=6&Itemid=27

Johtopäätökseni näiatä asioista olen kirjannut esitykseni loppuun:

"Näiden asioiden parissa toimiessani olen oppinut, että elämä tässä ja nyt, eikä ole muuta elämää. Olen oppinut, että ”rakasta, kärsi ja unhoita, lyhyt tuokio onni on”. Olen oppinut, että onni on saada elää hyvin – ja kuolla hyvin."