13.04.2012 Tulosta
13.04.2012 05:40

Kirjoitin alkuviikolla Uuteen Suomeen blogin otsikolla ”Biljoona, biljoona, biljoona uroa”.

 

Idea lähti liikkeelle näistä maaliskuun lopun Suomen Pankin tasetiedoista:

Taseen loppusumma vuoden 2011 puolivälissä oli 32 167 miljoonaa euroa, ja siitä ”eurojärjestelmän sisäiset saamiset” olivat vastaavissa 9 945 miljoonaa euroa ja ”rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat” vastattavissa 8 067 miljoonaa euroa.

Maaliskuun lopussa 2012 luvut olivat muuttuneet ihan toisiksi: taseen loppusumma oli 107 457 miljoonaa, ”eurojärjestelmän sisäiset saamiset” 77 241 miljoonaa ja ”rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat” 80 307 miljoonaa euroa.

Näiden erikoisten kasvulukujen pohjalta tarkasteluun tulivat Euroopan Keskuspankin LTRO-halpatahaluotot Emu-maiden pankeille. Iso asia sekin.

Juttu sai Uudessa Suomessa ihan hyvän määrän tykkäämisiä ja suositteluja, tosin vähemmän kuin odotin, sillä asia oli raju.

Sitä ei kuitenkaan kommentoitu vastaavassa suhteessa. Olin hämmästynyt, sillä jutussa esitettyihin lukuihin sisältyy miljardien eurojen suuruiset tosiasialliset - mutta kansalta salatut riskit – Suomenkin veronmaksajille.

Mietipä itse. Tässä linkki jutun laajempaan versioon näillä sivuillani:

http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&view=article&id=741&Itemid=300023