Esko Seppänen

”Saksa on paska maa”, sanoi Seppo Räty pudottuaan Stuttgartin MM-kisoissa kepinheiton loppukilpailusta. Suomen poliittinen eliitti puolestaan on fanittanut Saksaa lähes sata vuotta.

Kohtalonkolmiossamme Tukholma–Moskova–Berliini Saksan hännystely on ollut Suomessa tabu.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan Saksa koulutti Lockstedtin partiopoikaleirillä jääkäriliikkeen nuorukaisia tekemään tihutöitä Venäjän kotirintamalla. Suomessa voimassa olleen vuoden 1734 lain mukaan ("Petoxesta waldacunda wastan”) he olivat terroristikoulutuksessa. Heidän Kuninkaallisen Preussin jääkäripataljoonansa 27 sai maailmansotakokemusta Saksan itärintamalla.

Kun Suomessa alkoi sisällissota, pari tuhatta Saksan puolesta sotinutta jääkäriä tuotiin – heistä monelle yllätyksenä – taistelemaan valkoisten puolella suomalaisia maanmiehiään vastaan.

Nykyisin presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto alkaa aina vapaamuurari Sibeliuksen säveltämällä Jääkärien marssilla. Se on tämän päivän keskustelukulttuurissa vihalaulu: ”Syvä iskumme on, viha voittamaton, meill' armoa ei, kotimaata…” Se on myös Suur-Suomen marssi: ”Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa, yks, suuri on Suomen valta…” Alkuperäisessä tekstissä oli, että ”Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa…”, mutta sanat muutettiin, kun sanoituksen pelättiin loukkaavan saksalaisia, Viron herrakansaa.

Sisällissodan lopputulosta vauhdittamaan 10 000 saksalaista sotilasta nousi maihin Hangossa ja valtasi punaisilta Helsingin ja muita Etelä-Suomen kaupunkeja. Sen lisäksi 3 000 saksalaista nousi maihin Loviisassa.

Saksan ”avun” seurauksena Suomesta tuli käytännössä Saksan siirtomaa. Professori Markku Kuisma kirjoittaa: ”Berliinissä allekirjoitettu sopimus takasi Suomelle Saksan poliittisen ja sotilaallisen tuen, mutta sitoi samalla Suomen tiukasti Saksan vanaveteen. Sen mukaisesti Suomella ei ollut oikeutta luovuttaa mitään osaa valtioalueestaan muiden valtojen hyväksi tai tehdä niille myönnytyksiä ilman Saksan lupaa. Salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi sen sijaan myönsi Saksalle vapauden perustaa laivastotukikohtia Suomenlahden, Pohjanmeren ja Jäämeren rannikoille… Samassa yhteydessä allekirjoitettu kauppa- ja merenkulkusopimus salaisine lisäyksineen alistivat puolestaan Suomen talouselämän, raaka-ainelähteet ja ulkomaankaupan Saksan kontrolliin.”

Suomalaiset halusivat maallemme saksalaisen kuninkaan, ja keisari Wilhelm lupasi tehtävään lankonsa Hessenin prinssi Friedrich Karlin. Nykyinen kokoomus oli sen ajan monarkistipuolue, joka perustettiin, kun eduskunta oli hyväksynyt kuningasidean. Sitten Saksa hävisi maailmansodan, Suomesta tuli tasavalta ja siirtomaasopimus unohdettiin.

Seuraava yhteinen viritys oli operaatio Barbarossa: Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon.

Vaikka Suomi muka oli puolueeton, olimme salaa liitossa Hitlerin kanssa ja siis natsien aseveljiä. Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen nimitetään talvisodaksi ja Suomen hyökkäystä Neuvostoliittoon jatkosodaksi.

Jatkosota ei ollut erillissota eikä Suomi, joka salli 40 000 saksalaisen sotilaan kulkea Suomen läpi itärajalle hyökkäysryhmitykseen, ollut ajopuu. Suomi oli yksi Saksan avaamista itärintamista, ja meille luvattiin sotaan osallistumisen palkkiona maa-alueita idästä. Se sai Mannerheimin hehkuttamaan Suur-Suomea: ”Karjalan vapaus ja suuri Suomi väikkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä.”

Ennen sotaa Suomi oli taas luovuttanut ulkomaankauppansa Saksan käsiin, antanut lentokentät ja satamat sen käyttöön, miinoittanut Viron rannikon, maalannut suomalaisiin lentokoneisiin Saksan tunnukset – ja päättänyt osanotosta hyökkäyssotaan.

Toistatuhatta arjalaisen rotuylemmyyden hengen elähdyttämää nuorta miestä hakeutui sotimaan Saksaan, sodankäynnin NHL:ään. Suomalainen Waffen-SS –pataljoona, joka oli vannonut uskollisuudenvalan henkilökohtaisesti Hitlerille, hyökkäsi Kaukasuksella pyrkimyksenään vallata öljykenttiä Tshetsheniasta saakka.

Saksa hävisi sodan, ja Suomen kaikkien aikojen turvallisimmaksi brändiksi tuli puolueettomuus. Sitä kesti puoli vuosisataa, mutta EU:n kautta Suomi teki taas uuden liiton Saksan kanssa. Euron kriisi on EU:n taloudellinen sisällissota, ja siinä Suomi on Saksan aseveli.

Velka on veli otettaessa, aseveli maksettaessa.