Ahkeruustilastointia, UV 2/2009 PDF Tulosta Sähköposti
Euroopan parlamentissa jäsenten "ahkeruus" ei ole yhteismitallista.
    
Jonkinlainen aktiivisuus ja osanotto parlamentin työskentelyyn näkyvät kuitenkin erinäisissä parlamentin pitämissä listoissa ja tilastoissa.
    
Niistä on nyt koottu seuraavat tiedot kuluneelta vaalikauden ajalta vuoden 2004 heinäkuusta vuoden 2009 huhtikuun alkuun. Tilastoimatta jäävä kuukausi ei juurikaan vaikuta kokonaisuuteen.

Henkilövaihdoksia

Mukaan tilastoihin ei ole otettu meppejä, jotka ovat jääneet pois kesken kauden eikä heidän tilalleen tulleita meppejä. Tuulisinta on ollut kokoomuksen ryhmässä.
    
Pois ovat jääneet Paavo Väyrynen, Alexander Stubb ja Piia-Noora Kauppi. Heidän tilalleen ovat tulleet Samuli Pohjamo, Sirpa Pietikäinen ja Eeva-Riitta Siitonen.
    
Väyrynen ja Stubb ehtivät olla meppeinä joitakin vuosia. Siltä ajalta tilastot kertovat Stubbin olleen aktiivinen ja Väyrysen sijoittuvan jumbosijoille.

Läsnäolot

Parlamentin työskentely jakaantuu vuoroviikoin täysistuntoihin, valiokuntatyöhön ja poliittisten parlamenttiryhmien kokouksiin.
    
Täysistuntoja järjestetään vuosittain 12 kertaa Strasbourgissa ja 6 kertaa Brysselissä. Huippukokousten jälkeen voi olla erityisistuntoja Brysselissä.
    
Täysistuntopäiviä on ollut huhtikuun alkuun mennessä yhteensä 288.
    
Seuraavassa on laskettu meppien poissaolot (suluissa läsnäoloprosentit):
    
Esko Seppänen 4 (98,6 %), Reino Paasilinna 23 (92,0 %), Kyösti Virrankoski 23 (92,0 %), Anneli Jäätteenmäki 24 (91,6 %), Hannu Takkula 26 (90,9 %), Ville Itälä 28 (90,2 %), Riitta Myller 30 (89,5 %), Satu Hassi 31 (89,2 %), Lasse Lehtinen 31 (89.2 %), Henrik Lax 32 (88,8 %) ja Eija-Riitta Korhola 38 (86,8 %).
    
Väyrynen oli lähes kolmen vuoden aikana poissa 5 kertaa ja Stubb lähes neljän vuoden aikana 14 kertaa. Samuli Pohjamolla on poissaoloja noin kahden vuoden ajalta 4, Sirpa Pietikäisellä noin vuoden ajalta 6 ja Eeva-Riitta Siitosella kolmessa kuukaudessa 3.

Puheenvuorot

Täysistunnoissa mepit pääsevät puhumaan, mutta lyhyesti ja rajoitetusti. Ryhmät jakavat niille kiintiöidystä ajasta jäsenilleen 1-5 minuutin puheaikoja. Tärkeimpiä puheita ovat ne, jotka puhuja käyttää ryhmänsä nimissä. Puheenvuoroiksi tilastoidaan myös keveitä puheenparsia, työjärjestyspuheenvuoroja ja äänestysselityksiä - siis hyvinkin erilaisia esiintymisiä. Tässä tilastossa ovat kaikki puheenvuorot yhdenvertaisia ja ne on poimittu parlamentin kotisivuilta.
    
Suomalaismepit ovat käyttäneet puheenvuoroja seuraavasti:

Korhola 166, Seppänen 154, Jäätteenmäki 97, Paasilinna 75, Virrankoski 72, Hassi 57, Takkula 56, Myller 45, Lax 40, Itälä 39 ja Lehtinen 36.

Mietinnöt

Arvokkaimpana parlamenttityönä pidetään mietintöjen laatimista. Niistä kilpaillaan, ja ne jaetaan valiokunnissa ryhmien suuruusjärjestyksen mukaan.
    
Tärkeimpiä ovat lainsäädäntömietinnöt, ja niistä suurimerkityksisimmät menevät yleensä isojen poliittisten ryhmien suurten maiden edustajille. Pitkäaikainen jäsenyys
parlamentissa voi kuitenkin auttaa suomalaismeppiäkin saamaan tärkeän mietinnön.
    
Suomalaisten nimiin on kirjattu seuraavat määrät mietintöjä:

Virrankoski 14, Seppänen 10, Itälä 4, Korhola 3, Lehtinen 3, Paasilinna 3, Takkula 3, Hassi 2, Jäätteenmäki 2, Lax 2 ja Myller 2.

Lausunnot

Mietinnöt laaditaan valiokunnissa. Mietinnöstä vastaavan valiokunnan ohella aihe saattaa sivuta myös muiden valiokuntien toimialaa, ja silloin ne kirjoittavat aiheesta lausunnon vastaavalle valiokunnalle.
    
Lausuntoja ovat suomalaiset kirjoittaneet seuraavasti:

Hassi 6, Virrankoski 6, Jäätteenmäki 4, Seppänen 4, Itälä 2, Korhola 2, Paasilinna 2, Takkula 1, Lax 0, Lehtinen 0, ja Myller 0.

Kysymykset

Parlamentin jäsenet voivat esittää sekä komissiolle että neuvostolle rajoittamattoman määrän kirjallisia kysymyksiä tärkeäksi kokemistaan aiheista.
    
Lisäksi täysistuntojen yhteydessä on kyselytunti, jonka aikana meppi voi esittää yhden suullisen kysymyksen sekä komission että neuvoston (puheenjohtajamaan) vastattavaksi.
    
Suomalaiset ovat tehneet erilaisia kysymyksiä seuraavasti:

Seppänen 102, Korhola 78, Hassi 53, Takkula 47, Lax 42, Jäätteenmäki 34, Paasilinna 17, Myller 16, Virrankoski 10, Itälä 8 ja Lehtinen 8

Päätöslauselmat

Euroopan parlamentin toimivalta on rajallinen ja on tarkoin määrätty perussopimuksissa. Se ei kuitenkaan tyydy rajoitettuun rooliinsa, vaan ottaa usein kantaa sellaisiin asioihin, jotka eivät sille kuulu.
    
Tästä on kyse, kun valiokunnissa tehtaillaan ns. oma-aloitemietintöjä, joilla ei ole juridista merkitystä. Sillä tavalla parlamentti esimerkiksi otti kantaa Lissabonin sopimukseen eli EU:n perustuslakiin, joka on yksinomaan jäsenmaiden asia eikä millään muotoa Euroopan parlamentin toimivallassa. Näillä kannanotoilla on sillä tavalla poliittista merkitystä, että parlamentti voi sen jälkeen käyttää 1 600 miljoonan euron budjettiaan suurten ryhmien kantojen poliittiseen propagoimiseen.
    
Parlamentti voi ottaa kantaa erilaisiin asioihin myös päätöslauselmien muodossa. Niitä tehdään poliittisten ryhmien (tai valiokuntien) aloitteesta, ja suomalaismepit ovat allekirjoittaneet päätöslauselmia seuraavasti:

Korhola 130, Seppänen 49, Paasilinna 28, Hassi 21, Lax 19, Jäätteenmäki 18, Virrankoski 5, Itälä 3, Myller 3, Takkula 2 ja Lehtinen 0.

Tiedot kokosi: Anna Mikkola