Lume- vai reaalikapitalismi? KU 17.4.2009 PDF Tulosta Sähköposti
Ennen oli reaalisosialismi. Se ei ollut sosialismia: rauhaa, rakkautta, leipää ja vapautta kaikille. Järjestelmä perustui väkivaltakoneiston pelkokertoimeen. Silti ei kaikkea tehty väärin. Keskivertokansalaisen sosiaalinen vointi ja turva olivat parempia kuin niissä maissa tänään.
 
Suomen reaalikapitalismin olemusta yrittävät selvittää Katja Boxberg ja Taneli Heikka kirjassa "Lumedemokratia". He ovat saaneet kirjaa varten luettelemansa sen seitsemän erilaista apurahaa, mutta silti siitä ei tunnista Suomea. Se on evankeliumi lumekapitalismista Kauppalehden mukaan. Se on historiaton ja länsinaiivi tähän tapaan: "Pahoinvointimme näkee jokainen, joka on käynyt muualla länsimaissa maistamassa hyvinvointia." Suomi ei ole kirjoittajien mukaan "normaali länsimainen demokratia".
 
"Demokratia" on reaalikapitalismin retorinen ulottuvuus. Sen poliittinen olomuoto Euroopassa on EU.
 
"Demokratian" länsimallin joustoa edustaa USA:n presidentin epäparlamentaarinen yksinvalta. Kun Italian pääministeri omistaa tai hallitsee 90 % television ohjelmatarjonnasta, "demokratia" joustaa niin että tämän politiikanteon tärkeimmän suostutteluämyrin ansiosta Italian parlamentissa ei ole yhtäkään edustajaa mistään vasemmistopuolueesta. Saksassa molemmat isot puolueet ovat samassa hallituksessa ilman poliittista vaihtoehtoa. Ranskassa on iät ja ajat kikkailtu vaalipiirijaolla, joka suosii suuria puolueita. Espanjassa kaikki puolueet eivät saa osallistua vaaleihin. Kun lähes kaikissa EU-maissa on listavaali, jossa äänestäjät eivät saa valita parlamentteihin itse omia edustajiaan, länsidemokratiaa on se, että jo nyt - 51 päivää ennen eurovaalia - tiedetään yli puolet valittavista mepeistä.
 
Kauppalehden todistusvoimaan vedoten lumedemokraatit ryttäävät Suomen, jossa on kenties EU:n paras poliittinen demokratia - ja jota he eivät lukuisista apurahoista huolimatta tunnista, kun "Suomessa ei saa aamuisin tuoretta leipää kaupunkikodin kivijalan leipomosta". Vallankäytön todellisina salaseuroina paljastetaan "Talousneuvosto" ja "Keskiviikkokerho". Paljastus on yhtä huikea kuin olisi väittää, että EU:ssa valtaa käyttävät Bilderberg-ryhmä tai vapaamuurarit.
 
Kaiken pahan syylliset löytyvät 1970-luvulta, ajalta, jolloin Suomi oli ensimmäisen kerran henkisesti vapaa 1930-luvun muilutusdemokratiasta ja 1940-luvun sotaliitosta natsien kanssa.
 
Toki 1970-luvulla monet poliitikot tekivät virhearviointeja, joista merkittävin oli Kekkosen valinta presidentiksi poikkeuslailla. Siltä ajalta löytyy lakialoitteita, joita asianomaiset saavat tänään hävetä. Mutta ei se kyllä niin ole (niin kuin kirja kertoo), että Suomessa valtaa käyttivät Suomi-DDR -Seura, DDR:n tunnustamiskomitea, Suomen Rauhanpuolustajat, Suomi-Neuvostoliitto -Seura, "taistolainen" Toimittajaliitto ja "yleisdemokraattinen" EEC:n vastustamisliike.
 
Yleisradion silloisena toimittajana ja mukana olleena pidän perusteettomana väitettä, jonka mukaan "pääjohtaja Eino S.Revon (sd) Yleisradion journalistinen taso romahti ja se alkoi useissa ohjelmissaan ajaa Neuvostoliiton propagandaa". Silloinen journalismin taso oli paljon korkeampi kuin tämän päivän mutu- ja natojournalisteilla. Meillä oli into ja rohkeus kyseenalaistaa istuva valta toisin kuin he tekevät tänään.
 
Aivan uskomaton on kirjoittajien lista "Reporadion aktiiveista": Kaj Chydenius, Kaisa Korhonen, Matti Rossi, Timo Bergholm, Aulikki Oksanen, Kalle Holmberg, Ilkka-Christian Björklund, Arvo Salo ja Reino Paasilinna (joista ainoastaan Paasilinna valtakriittisine ohjelmineen oli töissä Ylessä). Muut listalaiset olivat vierailevia taiteilijoita, mutta pääosin jo 1960-luvulla (eikä muuten Repokaan ollut mikään "sd").
 
Suomen vasemmisto ei valmistellut vallankumousta vaan oli parlamentaarinen ja teki eduskunnassa lakiesityksiä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. On oikeistolaisilla apurahoilla kuorrutettua asiantuntemattomuutta todistella Kalevi Kivistö ja Kuuno Honkonen vallankumouksen johtohahmoiksi.
 
Tämän päivän toimittajilta puuttuu ammattitaitoa riisua reaalikapitalismi keisarin vaatteista, kyseenalaistaa sen tapa tuottaa määrättömästi finanssiturhakkeita ja -haitakkeita ja paljastaa amerikantautitartunnan saaneet lamasyylliset.