Metaanipieruja ja -röyhtäisyjä, Kaleva 1.11.2008 PDF Tulosta Sähköposti
Alussa oli suo, kuokka ja Jussi.
 
Nämä känsäkoura-Jussit ovat Suomen kansallissankareita. Käyttäen hyväksi aikansa parasta teknologiaa eli kuokkaa, vipuvartta ja tulta he raivasivat pellot, joiden nyt annetaan pusikoitua tai jotka ovat joutokäytössä kesannolla.
 
EU:ssa Suomi kannattaa kesannoinnin lopettamista. Maapallolla on 923 miljoonaa ihmistä, joilla on nälkä aina vieraanaan. Onko siis Vanhasen hallitus tullut nyt synnintuntoon nälän poistamiseksi? Valmistaudutaanko kesannoinnin lopettamisella tuottamaan valmiilla pelloilla bioenergiaa öljyn polton ja atomien halkaisun sijasta?
 
Ei tokkiinsa, ei tässä ole kysymys näin jaloista päämääristä.
 
Kun EU ei enää pakota kesannoimaan eikä maksa kesannointikorvauksia, Suomi haluaa pitää pellot paketissa, mutta toisella nimellä. Bryssälästä haetaan nyt lupaa "luonnonhoitopeltojen" ympäristötukiaisille.
 
Sen jälkeen pellon omistaja, joka kylvää peltonsa niitty-, riista- tai maisemakasvien siemenillä, voi saada työtä tekemättä ilmaista rahaa jopa 900 euroa hehtaarilta.
 
Luonnonhoitopeltojen ympäristötukea markkinoidaan "EU-rahana", vaikka siitä suurin osa (72 %) maksetaan Suomen valtion omasta budjetista. Muutenkinhan suurempi osuus EU-tukiaisista maksetaan meidän veronmaksajiemme pussista kuin EU:n massista. Viisaat maat maksattavat maanviljelynsä EU:lla, tyhmemmät maksavat itse.
 
Kesantopeltojen nimen muuttaminen luonnonhoitopelloiksi ja joutokäyttöpeltokorvausten tason nostaminen on saanut MTK:n tuen. Maataloustuottajien etujärjestö kannattaa peltojen luonnontilaistamista mieluummin kuin niiden viljelykäyttöä?
 
Luonnonhoitopeltojen isot uuninpakollamakaamistukiaiset tuottavat ongelman, joka saattaa johtaa maataloustuotannon laajempaankin alasajoon.
 
Suomen pelloista kolmannes on vuokrapeltoja, joita niiden omistaja ei itse viljele. Vuokrataso määräytyy myös sen mukaan, mitä "EU-rahaa" omistaja  saa siitä, että pitää peltonsa leikkaamattomalla ruoholla vuokraamatta niitä hyötykäyttöön.
 
Kun Suomi anoo eukuilta lupaa saada maksaa luonnonhoitopelloille jopa 900 euroa hehtaarilta, summa on paljon suurempi kuin on maksettu kesannoinnista. Niin ollen tämä uusi tukiainen johtaa peltovuokrien tason merkittävään kohoamiseen, ja se taas syö maaviljelystyötä tekevien peltotorppareiden leipää tässä pienten tilojen luvatussa maassa. Pellonvuokraajat eivät saa siirretyksi vuokrannousua alkutuotannon hintoihin.
 
Siinä tilanteessa vuokralaisen vaihtoehto on lopettaa viljely niilläkin hehtaareilla, jotka ovat hänen omiaan. Miksi tehdä työtä, josta ei saa palkkaa, kun Suomessa voi tienata helpommallakin liittymällä nurmen kasvua katseella seuraavien kesannostahyötyjien suureen joukkoon?
 
Luonnonhoitopeltojen lisääntyminen vaikuttaa lehmätalouden tulevaisuuteen. Vaikka pellot nurmetetaan, syntyy pula heinästä.
 
Lehmä on ilmastonmuutoksen näkökulmasta myrkyllisen metaanin tuottaja. oikea pieru- ja röyhtäilyautomaatti, joka myös tuottaa metaanipaskaa. Lehmät ovat - tietämättään - yksi Suomen suurimpia ilmastonmuutossyyllisiä. Karjatalouden osuus metaanipäästöistämme on kolmannes. Jos lehmät tapetaan, vaikutus ilmastoon on myönteinen.
 
On toinenkin vaihtoehto. Sen sijasta, että luotetaan vieraaseen tuontiruokaan ja ajetaan alas lehmätalous luonnonhoitokorvauksilla, nämä - pääasiassa omat - rahamme pitäisi ohjata eläinten lannan hyötykäyttöön. Siinä piilee 1-2 ydinreaktorin verran biokaasuenergiaa.
 
Sisäänajetaanko meille vaaleissa voittanutta viherkapitalismia atomisähköllä ja maaöljybensalla miettimättä vaihtoehtoa?