Esko Seppänen

Euroopan parlamentissa jäsenten "ahkeruus" ei ole yhteismitallista. Jonkinlainen aktiivisuus ja osanotto parlamentin työskentelyyn näkyvät kuitenkin erinäisissä parlamentin pitämissä listoissa ja tilastoissa.

Niistä on nyt koottu seuraavat tiedot neljän vuoden ajalta.

Henkilövaihdoksia

Mukaan ei ole otettu niitä meppejä, jotka eivät ole olleet mukana vaalikauden alusta alkaen.

He ovat Paavo Väyrysen tilalle tullut Samuli Pohjamo ja Alexander Stubbin tilalle vastikään tullut Sirpa Pietikäinen. Piia-Noora Kaupin tilalle on vuodenvaihteessa tulossa Eeva-Riitta Siitonen.

Myöskään Väyrynen ja Stubb eivät ole mukana tilastoissa. Jos olisivat, Stubb olisi aktiivisuuden kärkisijoilla ja Väyrynen pahnan pohjalla.

Läsnäolot

Parlamentin työskentely jakaantuu vuoroviikoin täysistuntoihin, valiokuntatyöhön ja poliittisten parlamenttiryhmien kokouksiin.

Tärkeimpiä ovat täysistuntoviikot, joita järjestetään vuosittain 12 kertaa Strasbourgissa ja 6 kertaa Brysselissä. Huippukokousten jälkeen on erityisistuntoja Brysselissä. Täysistuntopäiviä on aikavälillä heinäkuu 2004 - elokuu 2008 ollut yhteensä 244.

Suomalaisedustajilla on poissaoloja seuraavasti (läsnäoloprosentti suluissa): Seppänen 2 (99,2%), Jäätteenmäki 20 (91,8%), Itälä 21 (91,4%), Paasilinna 21 (91,4%), Takkula 21 (91,4%), Virrankoski 21 (91,4%), Hassi 22 (91%), Myller 23 (90,6%), Kauppi 24 (90,2%), Lehtinen 26 (89,3%), Lax 30 (87,7%) ja Korhola 34 (86,1%).

Piia-Noora Kaupin poissaoloista suurehko osa on kertynyt äitiyslomasta.

Väyrynen oli lähes kolmen vuoden aikana poissa 5 kertaa ja Stubb lähes neljän vuoden aikana 14 kertaa.

Puheenvuorot

Täysistunnoissa mepit pääsevät puhumaan, mutta lyhyesti ja rajoitetusti. Ryhmät jakavat niille kiintiöidystä ajasta jäsenilleen 1-5 minuutin puheaikoja.

Tärkeimpiä puheita ovat ne, jotka puhuja käyttää ryhmänsä nimissä. Puheenvuoroiksi tilastoidaan myös keveitä puheenparsia, työjärjestyspuheenvuoroja ja äänestysselityksiä - siis hyvinkin erilaisia esiintymisiä. Tässä tilastossa ovat kaikki puheenvuorot yhdenvertaisia ja ne on poimittu parlamentin kotisivuilta.

Suomalaismepit ovat käyttäneet puheenvuoroja seuraavalla tavalla: Korhola 133, Seppänen 128, Kauppi 108, Jäätteenmäki 76, Paasilinna 69, Virrankoski 64, Hassi 45, Myller 41, Takkula 40, Itälä 35, Lax 32 ja Lehtinen 30 kertaa.

Mietinnöt

Arvokkaimpana parlamenttityönä pidetään mietintöjen laatimista. Niistä kilpaillaan, ja ne jaetaan valiokunnissa ryhmien suuruusjärjestyksen mukaan.

Tärkeimpiä ovat lainsäädäntömietinnöt, ja niistä kaikkein suurimerkityksisimmät menevät yleensä isojen poliittisten ryhmien suurten maiden edustajille. Pitkäaikainen jäsenyys parlamentissa voi kuitenkin auttaa suomalaismeppiäkin saamaan tärkeän mietinnön.

Suomalaisten nimiin on kirjattu seuraavat määrät näitä valmistelutehtäviä: Seppänen 9, Virrankoski 9, Kauppi 6, Itälä 3, Korhola 3, Paasilinna 3, Jäätteenmäki 2, Lax 2, Lehtinen 2, Myller 2, Takkula 2 ja Hassi 1.

Lausunnot

Mietinnöt laaditaan valiokunnissa. Mietinnöstä vastaavan valiokunnan ohella aihe saattaa sivuta myös muiden valiokuntien toimialaa, ja silloin ne kirjoittavat aiheesta lausunnon vastaavalle valiokunnalle.

Lausuntoja ovat suomalaiset kirjoittaneet seuraavasti: Kauppi 8, Hassi 6, Virrankoski 5, Jäätteenmäki 3, Seppänen 3, Itälä 2, Korhola 2, Paasilinna 2, Takkula 1, Lax 0, Lehtinen 0 ja Myller 0.

Kysymykset

Parlamentin jäsenet voivat esittää sekä komissiolle että neuvostolle rajoittamattoman määrän kirjallisia kysymyksiä tärkeäksi kokemistaan aiheista.

Lisäksi täysistuntojen yhteydessä on kyselytunti, jonka aikana meppi voi esittää yhden suullisen kysymyksen sekä komission että neuvoston (puheenjohtajamaan) vastattavaksi.

Suomalaiset ovat tehneet erilaisia kysymyksiä seuraavasti: Seppänen 94, Korhola 75, Hassi 44, Lax 37, Kauppi 31, Jäätteenmäki 24, Takkula 22, Paasilinna 12, Myller 14, Virrankoski 8, Itälä 6 ja Lehtinen 6.

Päätöslauselmat

Euroopan parlamentin toimivalta on rajallinen, ja se on tarkoin määrätty perussopimuksissa. Se ei kuitenkaan tyydy rajoitettuun rooliinsa, vaan ottaa usein kantaa sellaisiin asioihin, jotka eivät sille kuulu.

Tästä on kyse, kun valiokunnissa tehtaillaan ns. oma-aloitemietintöjä, joilla ei ole juridista merkitystä. Tällä tavalla parlamentti otti esimerkiksi kantaa myös Lissabonin sopimukseen, eli EU:n perustuslakiin, joka on yksinomaan jäsenmaiden asia eikä millään muotoa Euroopan parlamentin toimivallassa. Näillä kannanotoilla on sillä tavalla poliittista merkitystä, että parlamentti voi sen jälkeen käyttää 1 500 miljoonan euron budjettiaan kantojensa poliittiseen propagoimiseen.

Parlamentti voi ottaa kantaa erilaisiin asioihin myös päätöslauselmien muodossa. Niitä tehdään poliittisten ryhmien (tai valiokuntien) aloitteesta.

Suomalaiset mepit ovat ryhmänsä puolesta allekirjoittaneet päätöslauselmia seuraavasti: Korhola 94, Seppänen 45, Paasilinna 27, Hassi 17, Lax 17, Jäätteenmäki 15, Kauppi 10, Itälä 3, Myller 3, Virrankoski 2, Lehtinen 0 ja Takkula 0.

Eurovaalien lähestyessä ehdokas Korhola on parantanut viimeisen puolen aikana tilastomerkintöjään sekä puheenvuoroissa (mukaan lukien äänestysselitykset) että päätöslauselmissa: hänen allekirjoituksensa löytyy viimeisen puolentoista vuoden aikana 85 päätöslauselmasta.

Teksti:
Anna Mikkola