Kansanäänestykset ovat poliittiselle eliitille suuri riski.
Jos kansa äänestää "väärin", se voi olla peruuttamatonta.
Sitä riskiä ei otettu muualla päätettäessä Lissabonin sopimuksesta, mutta Irlannissa on aina kansanäänestys siirrettäessä omaa valtaa vieraisiin käsiin.
Ranskassa vahinko Ranskan presidentti Jacques Chirac päätti järjestää kansanäänestyksen EU:n ensimmäisestä perustuslakiversiosta syksyllä 2004. Gallupit näyttivät sille silloin 70 prosentin hyväksyntää.
Tosi paikan tullen ja kansalaiskeskustelun jälkeen toukokuussa 2005 Ranskan kansa hylkäsi sen.
Ranska on liian iso maa, jotta sen kansa voitaisiin panna äänestämään uudelleen.
EU:n perustuslakiesitys oli kuollut - kunnes saksalaiset herättivät sen kuolleista Lissabonin sopimuksen valekaapuun puettuna. Epätietoiset ratkaisevat Epävarmojen äänestäjien määrän johdosta gallupit eivät kerro ennalta äänestysten tulosta.
Kun vuonna 2001 Irlannissa äänestettiin EU:n Nizzan sopimuksesta, The Irish Times-lehden viimeisin gallup oli 52 %-21 % KYLLÄ-puolen hyväksi. Alhaisella äänestysprosentilla tulos oli EI - ja irlantilaiset pantiin äänestämään uudelleen.
Tänä vuonna äänestetystä Lissabonin sopimuksesta sama lehti teki ensimmäisen mielipidetiedustelun tammikuussa. Suurin osa kansasta ei vielä osannut ottaa kantaa, ja KYLLÄ-äänet olivat silloin voitolla 26 %-10 %.
Ennen kesäkuun äänestystä mielipidetiedusteluissa oli jo selvä trendi EI-äänten suntaan.
Kun Sunday Business Post-lehden gallupeissa tilanne oli huhtikuun alussa 43 %-24 % KYLLÄ-puolen hyväksi, äänestyspäivää lähestyttäessä ero kapeni niin että edeltävällä viikolla KYLLÄ johti enää 42 %-39 %. Irish Times sai jo EI-puolen voittajaksi 35 %-30 %.
Tulos oli että hylkyyn!
Äänestysprosentti oli korkea, eikä tulosta voitu asettaa kyseenalaiseksi. Hylky myös Suomessa! Joissakin maissa on tutkittu Irlannin EI-tuloksen vaikutusta yleiseen mielipiteeseen.
Mielipiteiden muutos havaittiin Hollannissa, jossa kaksi päivää Irlannin äänestyksen jälkeen mitattiin KYLLÄ-äänten väheneminen 55 prosentista 46 prosenttiin.
Tanskassa 54 % kansalaisista olisi viikko Irlannin jälkeen halunnut perustuslaista oman kansanäänestyksen. Jos se olisi järjestetty, äänet olisivat olleet tasan 34 %-34 % ja kannastaan epätietoisia (jotka kokemuksen mukaan usein kallistuvat EI-puolelle) oli 32 %.
Suomessa Hymy tilasi Taloustutkimus Oy:ltä mielipidetutkimuksen siitä, miten suomalaiset olisivat äänestäneet, jos meillä olisi ollut kansanäänestys.
Sopimus olisi hylätty Suomessa niukalla EI-äänten enemmistöllä 31 %-30 %. Myös meillä perustuslain kohtalon olisi ratkaissut epätietoisten (39 %) joukko. Hymyn tutkimus Naiset (33 %) olivat miehiä (30 %) kielteisempiä.
Ikäryhmistä myönteisimpiä olivat nuorimmat 15-24 -vuotiaat (40 %) ja kielteisimpiä työelämään jo asettautuneet 25-34 -vuotiaat (49 %).
Pienituloisimmat olivat Suomessa - aivan kuten Irlannissakin - kielteisempiä kuin suurituloiset.
Suurissa kaupungeissa oltiin myönteisempiä kuin muilla paikkakunnilla. Uusmaalaisten enemmistö (43 %) olisi äänestänyt Lissabonin sopimuksen puolesta, kun taas muualla maassa olisi äänestetty sitä vastaan, selkeimmin Länsi-Suomessa (38 %).
Kokoomuksen äänestäjät olivat selkeästi EU:n perustuslain puolella (53 %), samoin keskustalaisten ja vihreiden enemmistö. SDP:n äänestäjien enemmistö taas oli niukasti (35 %) sitä vastaan, vasemmistoliittolaisten enemmistö (45 %) erittäin selkeästi.
Irlannissakin oikeisto oli enemmän puolesta ja työväki enemmän vastaan. Sisällön tuntemus lisäsi kielteisyyttä Edellä olevat tulokset saatiin ylineutraaleilla kysymyksillä.
Kun lehtemme Uusi vasemmisto tilasi viime toukokuussa TNS Gallupilta tutkimuksen, kysymys asetettiin niin että se koski myös perustuslain sisältöä.
Silloin enemmistö suomalaisista (59 %-22 %) vastusti sellaista perustuslakia, jolla EU liittovaltioidaan, ja vielä suurempi enemmistö (83 %-11 %) sopimusta, jolla EU militarisoidaan.
Siitä Lissabonin sopimuksessa myös on kysymys. Suomen erilaiset nuoret EU:n komissio tekee käyttäytymistutkimuksia kansanäänestysten jälkeen.
Sen mukaan Irlannin kansanäänestyksessä kaksi kolmesta nuoresta äänesti Lissabonin sopimukselle EI.
Kun Ranskassa ja Hollannissa äänestettiin, nuorten enemmistö oli voittajien puolella kaatamassa silloista perustuslakiesitystä.
Myös KYLLÄ-puolen voittoon päättyneissä Luxemburgin ja Espanjan kansanäänestyksissä nuoret olivat kielteisimpiä. Muualla EU-kriittiset nuoret Ranskassa nuorin ikäluokka (18-24 vuotta) äänesti EI luvuin 59 %-41 % ja sitä seuraava ikäluokka (25-34 vuotta) niin ikään EI luvuin 57 %-43 %.
Hollannissa nuorimmat äänestivät EI luvuin 74 %-26 % ja seuraava ikäluokka kuvuin 66 %-34 %.
Luxemburgissa nuorin ikäluokka äänesti EI luvuin 62 %-33 % ja seuraavaksi nuorimmat 50 %-48 %.
Espanjassa, jossa kolme neljästä äänesti KYLLÄ, nuorin ikäluokka oli kaikkein kielteisin luvuin 55 % puolesta ja 38 % vastaan. Suomen nuoret toista maata Lehtemme keväisessä TNS Gallupilta tilatussa mielipidetutkimuksessa nuorimmat (18-24 vuotta) olivat kaikista suomalaisista myönteisimpiä (44 %-21 %) eduskunnan aikomukselle hyväksyä Lissabonin sopimus
Valtaosa suomalaisista oli EU:n liittovaltioimista vastaan luvuin 59 %-22 %, mutta taas olivat nuorimmat myönteisimpiä (33 %). Seuraava ikäryhmä (25-34 vuotta) taas oli kaikkein kielteisin 64 %.
Hymyn kesäkuussa tilaamassa gallupissa suomalaisten enemmistö olisi hylännyt Lissabonin sopimuksen, mutta taas oli nuorin ikäluokka suurin KYLLÄ-ryhmä (40 %). Mistä tämä johtuu? Suomen EU-mielinen media vaikuttaa eniten sitä vastaan puolustuskyvyttömiin nuoriin.
Toisaalta oli media Ranskassa, Hollannissa ja Irlannissakin yksiselitteisesti KYLLÄ-puolella.
Näissä maissa, joissa sopimuksesta keskusteltiin, KYLLÄ-puolen argumentit eivät näytä toimineen.
Suomessa, jossa ei ole käyty perustuslakikeskustelua, KYLLÄ-puolen ei ole tarvinnut puolustaa kantaansa eikä EI-puoli ole saanut käsityksiään lainkaan esille.
Toinen tärkeä tekijä saattaa olla kouluopetus.
Kirjat, joista päntätään ulkomuistiin EU-aineistoa, ovat europropagandaa. Opettajat, jotka ovat perinteisesti oikeistoaatteen tyttöjä ja poikia ja sillä tavalla taantumuksen työrukkasia, eivät kannusta lukemaan mediasta ja oppikirjoista niitä rivien välejä, joissa kyseenalaistetaan virallinen totuus.
Kasvatetaanko Suomen nuorista kriittiseen ajatteluun kykenemättömiä muistirobotteja, joista tulee EU-eliitille uusi alamaisluokka? |
