|
Hiilidioksidin talteenotto ja säilytys, UV 3/2008 Euroopan unionin juuret ovat hiili- (ja teräs)yhteisössä.
Kivihiilellä tuotetaan tänäänkin kolmannes koko EU:n sähköstä.
Hiiltä maailmassa riittää sata vuotta kauemmin kuin öljyä ja kaasua.
Investoinnit täyskäynnissä Kasvihuonekaasuna hiilidioksidi on ”myrkkyä” maapallon ilmastolle.
Kivihiilen polttamisessa sitä syntyy enemmän kuin muista fossiilisista polttoaineista, paitsi turpeesta, joka on vielä suurempi hiilidioksidipommi.
Jos halutaan rajoittaa kasvihuoneilmiötä ja estää maapallon lämpeneminen yli - vaaralliseksi arvioidulla - 2 asteella vuoteen 2050 mennessä, on vähennettävä erityisesti kivihiilen polttamista.
Uusien kivihiilivoimaloiden elinkaari voi olla puoli vuosisataa, ja nyt tehtävät investoinnit määrittävät päästöt kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. ”Puhdas” hiili EU:ssa manataan apuun uutta ”puhtaan hiilen” tai ”nollapäästöjen” teknologiaa: hiilidioksidikaasut vangitaan, nesteytetään ja varastoidaan syvälle maankuoren alle pois ilmastoa lämmittämästä. Teknologiaa ei siihen vielä ole, jos koskaan tuleekaan, ja epävarmoissa oloissa alan teollisuus vaatii myötämieliseltä komissiolta EU-tukiaisia 10-15 miljardin euron näytelaitosinvestointeihin. Se on antamassa tukea 12-15 koe- ja näyteprojektin toteuttamiselle.
Maapallon ilmaston kohtaloon tällä uudella teknologialla on rajallinen vaikutus, sillä ilman toiseksi suurimman saastuttajan Kiinan nopeasti kasvavan energiatarpeen tyydyttäminen tapahtuu pääosin kivihiilellä. Suurimmalla saastuttajalla USA:lla - kuten Kiinallakin - on omasta takaa merkittäviä energiaresursseja vain kivihiilen polttoon.
USA:ssa on 27,1 % maapallon kivihiilivaroista, Venäjällä 17,3 %, Kiinassa 12,6 % ja Intiassa10,2 %. Teknologia hakusessa Hiilidioksidin talteenotto tapahtuu voimaloissa ennen tai jälkeen polton. Polttokaasun hiilidioksidipitoisuus on hyvin alhainen (10-12 %), ja sen vangitseminen on sekä kallista että heikentää sähkön ja lämmön tuotannon hyötysuhdetta. Nesteyttäminenkin vaatii paljon energiaa, ja sen poiskuljetusta varten pitää rakentaa 30 000 kilometriä samantapaisia putkiverkostoja, joita tarvitaan kaasutoimituksiin (ja joita on noin 110 000 kilometriä).
Nesteytetty hiilidioksidi on haudattava - mieluiten suolakiveen ja kallioperään - vähintään 1000 metrin syvyyteen, ja säilytyspaikoiksi on tarjolla myös vanhojen öljy- ja kaasuesiintymien pohjia maan tai merien alle. Geologiset säilöt eivät saa vuotaa hiilidioksidia ilmakehään satojen ja tuhansien vuosien säilytysaikana.
Tällä teknologialla arvellaan toteutuvan unelma ”puhtaasta hiilestä” (kasvihuonekaasun 90-prosenttisine haltuunottoineen) ja voidaan jatkaa kivihiilen polttoa energian tuotannossa. Komission CCS-direktiivi Komission energiapakettiin vuoden 2020 ilmastotavoitteeksi sisältyy direktiiviehdotus hiilidioksidin geologisesta varastoinnista.
Ongelmia nähdään kaksi: löytyykö turvallinen teknologinen ratkaisu ja kuinka paljon markkinat tarvitsevat tukiaisia teknologian kehittämiseksi.
Siinä tarkoituksessa markkinat mallitettiin ja laskettiin maakohtaiset vaikutukset eri vaihtoehdoille mukaan lukien jälkiasennusvelvoite vanhojen voimaloiden varustamiseksi tällä uudella teknologialla.
Ilman CCS-teknologiaa kasvihuonekaasujen 30 prosentin vähennyksen vuonna 2030 laskettiin koko EU:ssa maksavan 40 % enemmän kuin ”puhtaan hiilen” käyttöönoton tapauksessa. Luvut perustuvat ”puhtaan hiilen” vapauttamiseen päästökauppavelvoitteesta (ja 30 euron hintaan/päästötonni).
Komissio ei ehdota kaasun talteenottoa pakolliseksi, mutta se luo direktiivillä sääntelykehyksen ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi ja siihen tarkoitukseen tarvittavien kansallisten säilöntäpaikkojen luvittamiseksi.
Tarkoitus on myös määrätä kaikkien direktiivin hyväksymisen jälkeen rakennettavien uusien hiilivoimaloiden yhteensopivuus talteenottoteknologian kanssa. Hiilenpolton renessanssi Hiilidioksidille "tarttis tehdä jotakin", sillä ympäristöepäystävällisen hiilen polton vähenemisestä ei ole merkkejä näkyvissä EU:ssa. Päin vastoin.
Öljyn ja kaasun hinnannousun sivuvaikutuksena (mutta on kivihiilenkin hinta kolminkertaistunut) suunnitteilla on seuraavien viiden vuoden aikana rakentaa 50 uutta hiilivoimalaa. Kolmanneksen EU:n hiilidioksidista päästävä Saksa on asiassa eturivin maa sen korvatessa alas ajettavaa ydinvoimaa hiilellä.
Kolme neljännestä hiilidioksidipäästöistä tulee neljästä kivihiiliuskovaisesta jäsenmaasta: Saksasta, Puolasta, Englannista ja Belgiasta, ja joukkoon on liittymässä Italia, jossa ydinvoima on kielletty vaihtoehto ja joka on kasvattamassa hiilestä tuotetun energian käytön 14 prosentista kolmannekseen.
Teollisuus valittaa komission erilaisten direktiiviesitysten luovan epävarmuutta uusien voimalainvestointien voitto-odotuksiin, ja jotkut yhtiöt ovat keskeyttäneet uusien voimaloiden rakentamisen.
Odotellaan energiapulaa, joka tekee hiilivoimaloista kannattavia ”puhtaalla hiilellä” - tai ilman sitä.
|
