Irlannin kansanäänestys, nettikolumni 7.5.2008 PDF Tulosta Sähköposti

Irlannin kansanäänestys, nettikolumni 7.5.2008

Huhtikuun lopussa julkistettiin Sunday Business Post-lehdessä mielipidetutkimus, joka hermostutti Irlannin kansanäänestyksen KYLLÄ-puolen ja koko EU-eliitin.
 
Niistä, jotka olivat muodostaneet kannan Lissabonin sopimuksen muotoon puettuun EU:n uuteen perustuslakiin, enää 35 % kannatti sopimuksen hyväksymistä (edellisessä gallupissa 43 %).

Aikomukseltaan EI-äänestävien määrä oli noussut 24 prosentista 31 prosenttiin, ja kantaansa pohti vielä kolmannes äänestäjistä (34 %).
 
Trendi on EI:n suuntaan, ja sen johdosta KYLLÄ-puoli ottaa varmaankin käyttöön kovat otteet: pelottelun ja uhkailun. Normaali EU-propaganda ei enää riitä.
 
Kun kansoilla on taipumus äänestää "väärin", euroeliitti - kirjaamatta päätöstä mihinkään pöytäkirjaan - päätti keskuudessaan, että jäsenvaltioissa ei pidä järjestää kansanäänestyksiä. Irlannissa kansanäänestystä ei voitu maan oman perustuslain määräysten johdosta välttää.
 
Tanska, jossa on samantapainen perustuslaki, venkoili perustuslakiesityksen parlamentin hyväksyntään, jossa se tehtiin äänin 90-25, poissa 64!
 
Kansanäänestyksen tulos olisi, jos sellainen olisi järjestetty, ollut epävarma monissa maissa. Esimerkiksi Itävallassa kansanäänestysliike Plattform Volxabstimmungin teettämän gallupin mukaan 38 % itävaltalaisista hylkäisi Lissabonin sopimuksen kansanäänestyksessä, vain 25 % hyväksyisi sen ja kyselyn aikaan 37 % empi suuntaan tai toiseen.
 
Kun vain Irlanti äänestää, federalistinen euroeliitti tekee parhaansa auttaakseen Irlannin KYLLÄ-puolta ulkoa käsin.
 
Europarlamentin perustuslakivaliokunnan (ja EU:n federalistien) puheenjohtaja Jo Leinen lähetti muille puheenjohtajille salaisen varoituskirjeen: "Olisi erittäin suositeltavaa, että jokainen dokumentti, joka koskee Lissabonin sopimusta ja jossa käsitellään poliittisesti herkkiä asioita, tutkitaan vasta kun on riittävän selvää että sopimus tulee voimaan."
 
Sen johdosta europarlamentissa ei käydä keskustelua tulevista euroveroista eikä Irlantia suosivan yhteisöveroperustan muuttamisesta ennen perustuslain lopullista siunaamista.
 
Muutoinkin vältellään keskustelua sen kielteisistä seikoista ohi Irlannin kansanäänestyksen. Julkisuuteen vuodatetun englantilaisvirkamiehen (Elizabeth Green) omalle ulkoministeriölleen tekemän muistion mukaan myös komissio toimii samassa hengessä. Komissaari Margot Wallström on hänen mukaansa luvannut, että komissio ei julkista mitään, mikä on Irlannissa kiistanalaista.
 
Kun europarlamentti otti kantaa palvelujen vapaakauppaan eli ns. Bolkestein-direktiiviin, se päätti jättää terveyspalvelut EU-vapaakaupan ulkopuolelle kansalliseen päätösvaltaan. Komission eurokraatteja se ei miellyttänyt, ja nyt on tekeillä uusi yritys terveyspalvelujen privatisoimiseksi, kilpailuttamiseksi, ulkoistamiseksi ja maksullistamiseksi. Direktiivin julkistaminen on lykätty Irlannin kansanäänestyksen jälkeiseen aikaan kesäkuun loppuun.
 
Komissio ei kuitenkaan voi vetää takaisin niitä kiusallisia esityksiä, jotka se jo on julkistanut. Irlannin maanviljelijöitä risoo komissaari Peter Mandelsonin neuvottelema EU:n lupaus laskea ruuan tulleja maailman kauppajärjestön (WTO) tullinalennusneuvotteluissa. Siitä syystä farmarit ovat yllättävän EU-kielteisiä huolimatta siitä, että hallitus muistuttaa heidän saaneen Irlannin EU-jäsenyyden aikana tukiaisia 41 000 000 000 euroa.
 
Komissio yritti hyvittää irkkumaanviljelijöitä kieltämällä brasilialaisen naudanlihan tuonnin EU:hun muka terveysperusteilla, mutta sekään porkkana ei toimi. Tiedetään yleisesti, että kansanäänestyksen jälkeen tuontikielto kumotaan, kun brasilialaiset karjankasvattajat esittävät uudet terveystodistukset lihan laadusta.
 
Kansallinen KYLLÄ-puoli tekee omasta puolestaankin parhaansa.
 
Irlannin pääministeri ja maan eräänlainen isähahmo Bernie Ahearn on sotkeutunut taloudellisiin väärinkäytöksiin kuin Ilkka Kanerva sekstiviesteihin. On lainattu rahaa liikekumppaneilta, ostettu taloa itselle ja rakastajattarelle puolueen rahoin ja on maksettu velkoja vasta tapahtumien julkitulon jälkeen.
 
Varmuuden vuoksi Ahearn erosi pääministerin virasta ennen kansanäänestystä, mutta sitä ennen hän oli huhtikuun lopussa päätähti KYLLÄ-puolen USA-showssa. Sikäläisessä kongressissa pidetyssä puheessa hän vetosi irlantilaisiin perustuslain puolesta. Irlannin televisio näytti kuvaa USA:n poliittisesta eliitistä taputtamassa Irlannin pääministerille - ja muka myös EU:n perustuslaille. Sen arveltiin ohjaavan amerikkalaismielistä Irlannin kansaa äänestämään KYLLÄ.
 
Silti kansa voi äänestää "väärin".
 
Irlannin tapauksessa siihen vaikuttavat myös Lissabonin sopimuksen militarisointiartiklat. Irlantilaiset haluavat pitää kiinni maansa sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, josta muuten Suomi on - asiaa julkisuuteen myymättä - Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan luopunut.
 
Se osoittaa Suomen poliittisen eliitin vieraantumista kansan tahdosta.
 
Vaikka Suomen kansan enemmistö oli EY-jäsenyyden kannalla, silti vielä 13 vuoden jäsenyyden jälkeen 29 % suomalaisista haluaa maamme eroavan EU:sta. Tutkimuksen oli tilannut Elinkeinoelämän valtuuskunta.
 
Irlantilaisilla on kuitenkin myönteisempi EU-perusasenne kuin suomalaisilla, ja se on KYLLÄ-puolella tarkoitus kaivaa esiin kansanäänestyksen kysymyksenasettelussa.
 
Kysymys asetettaneen niin, että, 1) tulisiko Lissabonin sopimus hyväksyä vai 2) pitäisikö se hylätä ja Irlannin erota EU:sta.
 
Jos hallitus saa perustuslakikeskustelun kääntymään vaihtoehdoksi EU:sta eroamisesta, KYLLÄ voittaa. Jos äänestetään itse perustuslaista, EI voittaa.
 
Eskon päivänä 12.6 Irlannissa ratkaistaan Lissabonin sopimuksen eli EU:n perustuslain kohtalo myös muiden maiden osalta.