Esko Seppänen

Gallup-tietoa EU:n perustuslaista Suomessa, UV 3/2008

Suomalaiset torjuvat liittovaltion ja EU:n militarisoimisen

Kun kysytään pitääkö EU:lle hyväksyä perustuslaki, Suomen kansasta 39 % sanoo KYLLÄ ja 29 % EI. Kolmannes ei osaa sanoa.

Kun kysymykseen lisätään tietoa eduskunnan käsittelyssä olevan EU:n perustuslain sisällöstä ja sitä täydennetään tiedolla, että se tekee EU:sta entistä enemmän liittovaltion, samojen vastaajien kanta muuttuu: 59 % sanoo EI ja vain 22 % KYLLÄ.

Media vaikenee, GUE/NGL ei

Europarlamentin vasemmistoryhmä GUE/NGL on säännönmukaisesti teettänyt mielipidetutkimuksia suomalaisten suhtautumisesta EU:n perustuslakiin siitä syystä, että media vaikenee koko asian. Suomessa ei haluta keskustelua uudesta vallansiirrosta EU:lle eikä suomalaisille haluta kertoa tulossa olevasta omaamme ylemmän EU:n perustuslain sisällöstä.GUE/NGL tilasi tutkimuksen maamme alan johtavalta yritykseltä TNS Gallup Oy:ltä. Siinä haastateltiin toukokuussa tuhatta vähintään 15-vuotiasta suomalaista, ja virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Kysymysten historiaa

Kun komissio kysyi keväällä 2007 eurobarometrissä n:o 67 (jonka toteutti Suomessa TNS Gallup Oy), oletteko "EU:n perustuslain puolesta vai sitä vastaan", suomalaisista 47 % oli puolesta ja 43 % vastaan. Kun kysyttiin kantaa EU:n perustuslakiin yleensä, oli tiedossa, että vastaukset siihen kysymykseen ovat myönteisempiä kuin kysyttäessä kantaa sisältöön. Kun europarlamentin tiedotustoimisto kysyi TNS Gallupin tutkimuksessa keväällä 2007 kantaa siihen, pitäisikö eduskunnan 5.12.2006 hyväksymän (kuolleen) perustuslain tulla voimaan mahdollisimman pian, suomalaisista 38 % piti sitä suotavana ja 23 % epäsuotavana. Yleinen kysymys antaa yleisen vastauksen, ja epätietoisten määrä on suuri. Europarlamentin GUE/NGL-ryhmän samana keväänä Taloustutkimukselta tilaamassa gallupissa kysymystä täsmennettiin, ja vastaus oli ihan erilainen. Kysyttiin, että pitäisikö Suomen eduskunnan hyväksyä keskeiseltä sisällöltään sama omaamme ylempi perustuslaki, joka oli hylätty Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä.

Vastus oli, että suomalaisista 37 % ei halunnut Suomeen sellaista EU:n perustuslakia ja vain 23 % oli sen valmis vastaanottamaan. Edelleen epätietoisten määrä oli suuri.

Uusin tutkimus

Eduskunnassa on nyt ennen juhannusta ratifioitavana Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kuollut EU:n perustuslaki uudessa kuosissa ja Lissabonin sopimuksen nimellä ikään kuin ei enää olisi kysymys perustuslaista.

GUE/NGL-ryhmä tilasi mielipidetutkimuksen pitäen mielessä kysymysten historian: kysyttäessä yleistä asiaa saadaan myönteisempi vastaus kuin kysyttäessä asian sisältöä. Siksi kysymyksiä tilattiin kolme. Artikkelin lopussa julkaistaan ensin tulos yleisestä kysymyksestä (TAULUKKO 1).

Tulosten mukaan kansanedustajien suorittamaa ratifiointia kannattaa 39 % ja sitä vastustaa 29 %. Kokoomuslaiset ovat myönteisimpiä ja vasemmistoliittolaiset kielteisimpiä. Huomattavan suuri osa (32 %) ei osaa sanoa (ja siltä osin tilanne on kansanäänestyksen alla samantapainen myös Irlannissa, jossa epätietoiset ratkaisevat perustuslain kohtalon koko EU:n osalta (yhdenkin maan EI riittää).

Täsmäkysymys EU:n liittovaltioimisesta

Kun tarkasteluun otetaan perustuslain liittovaltioluonne, vastaukset muuttuvat radikaalisti. Perustuslaillahan lisääntyy unionin liittovaltioiminen. Sitä vastustaa suomalaisten suuri enemmistö 59 % ja kannattaa vain 22 %. Epätietoisten määrä vähenee selvästi yleiseen kysymykseen verrattuna. Koko kansassa ja kaikissa puolueissa suuri enemmistö vastustaa sellaista perustuslakia! Vastausjakauma on julkaistu alla artikkelin lopussa (TAULUKKO 2).

Täsmäkysymys EU:n militarisoimisesta

Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan siitä, miten perustuslailla EU militarisoidaan.

Se saa Suomen kansalta jyrkän tuomion. Suomalaisista 83 % vastustaa tällaista perustuslakia, jolla EU militarisoidaan ja vain 11 % kannattaa. Epätietoisten määrä on minimaalinen. Kaikkien puolueiden (kokoomuksenkin) kannattajien valtaisa enemmistö siis näyttäisi vastustavan EU:n militarisoimista ja sen yhteydessä tapahtuvaa Suomen natottamista. Se antaa Nato-kiimaiselle poliittiselle eliitille ajattelemisen aihetta. Vastausjakauma tähän kysymykseen on alla (TAULUKKO 3).

TAULUKKO 1.

TAULUKKO 2.

TAULUKKO 3.