|
Kansanäänestyksistä, UV 5/2007 EU:n huippukokous - eli politbyroo - hyväksyi epävirallisessa kokouksessaan 19.10.2007 EU:lle uuden perustuslain. Lopullinen versio allekirjoitetaan 13.12.2007, ja silloin siitä tulee "Lissabonin sopimus".
Sisältö hyväksyttiin ilman, että päättäjät tiesivät, mitä hyväksyivät.
Jatkui siis vanha perinne. Kun 50 vuotta sitten allekirjoitettiin EU:n edeltäjäyhteisö EEC:n perusasiakirja Rooman sopimus, silloiset valtionpäämiehet kirjoittivat nimen alle tyhjään paperipinoon, ja itse sopimusteksti liitettiin allekirjoituksiin myöhemmin.
Taaskaan sitä, mitä hyväksyttiin, ei nimittäin ole olemassa! Ei ollut valmiina sitä tekstiä, jota ne nimittävät uudistussopimukseksi, mutta mikä on todellisuudessa uuden liittovaltiomuotoisen EU:n perustuslaki.
Se, mitä politbyroo hyväksyi, oli sekava 288 sivun rypäs uusia artikloja, vanhojen muutosesityksiä sekä erilaisia pöytäkirjoja, lausumia ja alaviitteitä. Valmiiseen pakettiin tulee tekstimassaa 3000 sivua, ja siinä auki kirjoittamaton tavoite on edistää projektia liittovaltiomuotoinen Euroopan Yhdysvallat.
Amerikan Yhdysvaltojen perustuslaissa muuten on vain 30 sivua.
EU:ssa kutsuvat demokratiaksi sitä, että 27 ihmistä päättää tekstistä, jota ei ole, mutta jonka mukaan puolen miljardin ihmisen pitää järjestää elämänsä.
Kansanvaltaa olisi että edes kysyttäisiin kansojen mielipide EU:n perustuslaista - saati että annettaisiin kansojen päättää. Kansanäänestysten pelko Ne eivät kutsu tulevaa 3000 sivun perustuslakia perustuslaiksi siksi, että jos siitä käytettäisiin sitä nimeä, monissa maissa pitää järjestää kansanäänestys.
Poliittinen eliitti ei halua kansanäänestyksiä, koska niihin liittyy riski: esitys saatetaan hylätä. Jos niin kävisi yhdessäkin maassa, tuhoutuisi tämä euroeliitin puolelle miljardille eurokansalaiselle ylhäältä alas sanelema liittovaltioprojekti. Sopimus pitää hyväksyä yksimielisesti.
Sillä, että ei kysytä kansalta, ne sanovat lisäävänsä kansanvaltaa. Kansanäänestysmaiden tilanne Espanjassa ja Luxemburgissa oli kansanäänestys, jossa EU:n perustuslaki hyväksyttiin. Niissä maissa sanotaan nyt, että uusi perustuslaki on samanlainen kuin vanha eikä uutta kansanäänestystä tarvita.
Englannissa entinen pääministeri Tony Blair lupasi kansalle äänestyksen EU:n perustuslaista. Hänen seuraajansa Gordon Brown käyttää nyt hyväksi valtionpäähenkilöiden sopimaa jargonia siitä, että kyseessä ei ole perustuslaki, eikä siellä kysytä kansalta, joka mielipidetutkimusten mukaan haluaa kansanäänestyksen.
Ranskassa ja Hollannissa vanha perustuslakiesitys äänestettiin kumoon. Niissä maissa sanotaan, että uusi sopimus on ihan erilainen kuin vanha - eikä lainkaan perustuslaki - ja siksi ei uutta kansanäänestystä tarvita.
Ranskassa 61 % kansalaisista vaatii mielipidetutkimuksen mukaan kansanäänestystä uudestakin perustuslain versiosta. Kansalaisista 68 % sanoo tällä kerralla hyväksyvänsä esityksen. Kansanäänestyksen riskiä ei kuitenkaan oteta, sillä edellisellä kerralla, kun tehtiin päätös kansanäänestyksestä, siinä vaiheessa vielä yli 70 % oli hyväksymisen kannalla. Kansallinen keskustelu muutti tilanteen - ja voisi muuttaa nytkin. Vain Irlannissa reilu kansanäänestys Irlannissa järjestetään kansanäänestys. Sitä ei voi siellä perustuslain mukaan välttää. Eliitti, raha ja media ovat KYLLÄ-puolella, mutta kansa saattaa olla vastaan.
Tanskassakin se järjestetään, mutta vasta kaikkien muiden maiden suorittaman ratifioinnin jälkeen. Mitä todennäköisimmin se koskee vain Tanskan kansanäänestyksellä saamia poikkeuksia Maastrichtin sopimukseen (ennen muuta sisä- ja oikeusasioissa), mutta ei koko perustuslakia. Tanskassa pelataan asiassa aikaa - ja harjoitellaan perustuslakiäänestystä uudella EMU-kansanäänstyksellä.
Jos Englannissa järjestettäisiin kansanäänestys, se tehtäisiin todennäköisesti maan EU-jäsenyydestä, johon kuuluu perustuslain hyväksyminen, tai maan eroamisesta unionista, mikä merkitys annettaisiin perustuslain hylkäämiselle. Kun perustuslaki ilman muuta hylättäisiin maassa, jossa ei ole omaa perustuslakia, eliitin ainoa toivo voittaa äänestys on perustuslain koplaus EU-jäsenyyteen. Suomen tilanne Suomen poliittinen eliitti kulkee narussa, jonka toisesta päästä pitävät kiinni bryssät. Siksi meillä ei haluta antaa valtaa kansalle. Eliitti pelkää - ja sen on syytä pelätä - omaa kansaa.
Suomalaisetkin haluaisivat omaamme ylemmästä EU:n perustuslaista kansanäänestyksen. Se selvisi europarlamentin vasemmistoryhmän (GUE/NGL) teettämästä ja TNS Gallupin (Suomen Gallupin) elokuun lopussa toteuttamasta mielipidetutkimuksesta.
Vastaus oli yksiselitteinen: kaksi kolmannesta (65 %) suomalaisista haluaa kansanäänestyksen.
Myönteisimpiä ajatukselle ovat alle 35-vuotiaat nuoret (75 %) ja kielteisimpiä yli 65-vuotiaat eläkeläiset (42 %). Vasemmistoliittolaiset olivat kansanäänestykselle myönteisimpiä (85 %) ja kokoomuslaiset kielteisimpiä (43 %); kokoomuslaistenkin enemmistön (56 %) kuitenkin ollessa kansanäänestyksen kannalla. Demareista 67 % ja kepulaisista sekä vihreistä 65 % halusi kansanäänestyksen. Demokratiaa on tulla kuulluksi, ja sitä haluavat tässä asiassa suomalaiset.
|
