|
Verohallitus julkaisee tilastotietoja verotuksesta. Niistä selviää, että Suomessa on eletty osinkohuumassa kuin verojänikset porkkanamaassa. Tuoreen (huhtikuu, 2007) tilaston mukaan luonnolliset henkilöt saivat vuonna 2005 osinkotuloja yli 5 miljardia euroa. Veronalaista siitä oli vain runsas 3 miljardia, sillä mainittuna vuonna osingoista 43 % oli verovapaata tuloa. Tänään osingosta on verovapaata 30 %.
Verohallitus julkaisee tilastotietoja verotuksesta. Niistä selviää, että Suomessa on eletty osinkohuumassa kuin verojänikset porkkanamaassa. Tuoreen (huhtikuu, 2007) tilaston mukaan luonnolliset henkilöt saivat vuonna 2005 osinkotuloja yli 5 miljardia euroa. Veronalaista siitä oli vain runsas 3 miljardia, sillä mainittuna vuonna osingoista 43 % oli verovapaata tuloa. Tänään osingosta on verovapaata 30 %. Toinen veroetuoikeutettu pääomatulolaji ovat luovutus- eli myyntivoitot.
Niitä oli vuonna 2005 jaossa osasta omaisuuttaan/omaisuudestaan luopuneille kansalaisille runsaat 3 miljardia verotettua euroa. Riippumatta omaisuuden todellisesta hankintahinnasta myyntihinnasta saa aina ottaa päältä pois ennen verotusta 20 %, 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta 40 %. Palkkamaltti Yhdet ovat kokeneet osinkojen, toiset palkkamaltin huumaa.
Palkkojen osuus kansantulosta on alentunut vuoden 1991 mittavasta 59 prosentista vuoden 2005 vaivaiseen 46 prosenttiin.
Samaan aikaan on osinkojen osuus kansantulosta kasvanut vuoden 1991 alhaisesta 2 prosentista vuoden 2005 muhkeaan 7 prosenttiin.
Yritysten investoinnit uusiin tuotantovälineisiin - ja työpaikkoihin - ovat laskeneet samalle tasolle kuin vanhat tuotantovälineet ovat kuluneet (mitä mitataan poistoilla).
Suomessa on investointilama. Sitä on, kun työpaikat ottavat omistajien näkymättömät jalat alleen ja karkaavat maasta. Kauas osingot karkaavat Ajan henki on, että omistajille kuuluu kaikki, mitä yhtiöissä on.
Kansantulotilaston mukaan suomalaiset yritykset maksoivat vuonna 2005 osinkoja 11 924 miljoonaa euroa.
Yrityksillä ei ole koskaan mennyt yhtä hyvin kuin viime vuosina, ja yrityshyvä on jaettu niistä omistajien henkilökohtaiseen käyttöön. Tuoreen verotilaston mukaan vuoden 2005 osingoista päätyi loppukäyttäjille eli suomalaisille veronmaksajille 5 151 miljoonaa aliverotettua euroa.
Omistajat ovat ottaneet yhtiöistään ulos osinkoja seitsemän vuoden (1999-2005) aikana yhteensä 20 652 miljoonaa euroa. On siis reilusti ylitetty yksi tasaluku, kun mainittuina vuosina on yhtiöistä otettu runsaan 100 miljardin vanhan markan osingot puhtaana käteen.
Se, että nämä suuret rahat ovat suurelta osin menneet sangen suppealle joukolle, kertoo seuraava taulukko.
Sen viimeistä riviä pitää lukea niin, että esimerkiksi vuonna 2005 noin 45 % kaikista osingoista meni 13 084 henkilölle.
Taulukko: Osingot Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
milj. euroa 1 620 2 042 2 438 2 522 3 050 3 839 5 151
Jakauma ei tietoa 44 % 48 % 48 % 51 % 53 % 45 %
69 hlölle 7406 hlölle 9897 hlölle 11661 hlölle 14167 hlölle 13084 hlölle Luovutusvoitot Osingonjaon ohella yritykset voivat nostaa osakkeiden arvoa ostamalla voitoillaan omia osakkeitaan. Silloin omistajat saavat osuutensa yhtiön voitoista myynti- eli luovutusvoittoina.
Verotilaston mukaan suomalaiset ovat saaneet luovutusvoittoja seitsemän vuoden aikana yhteensä 15 202 miljoonaa euroa.
Myös myyntivoitot ovat jakautuneet epätasaisesti: hyvin pieni joukko ihmisiä on saanut tästä potista joka vuosi yli 40 %. Vuonna 2005 alle 3000 henkilöä sai - eli otti - miljardin.
Taulukko: Luovutusvoitot Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
milj. euroa 2 870 856 1 938 1 663 1 917 2 644 3 374
Jakauma ei tietoa 40 % 48 % 41 % 39 % 47 % 44 %
4500 hlölle 4580 hlölle 5193 hlölle 6421 hlölle 8141 hlölle 8910 hlölle
Ns. hankintahinta-olettaman johdosta nämä ihmiset ovat saaneet näihin verotuksen lukuihin verrattuna ehkä kolmanneksen suuruisen verovapaan lisän. Työsuhdeoptiot Verotilaston mukaan työsuhdeoptioita maksettiin vuonna 2005 Suomessa 300 miljoonaa euroa. Niistä puolet meni puolelle tuhannelle kanssaihmisellemme.
Fortumin johtajien saamat 600 miljoonan euron optiot näkynevät pääosin vasta vuoden 2006 verotilastoissa.
Taulukko: Työsuhdeoptiot Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005
milj. euroa 1000 526 490 165 265 299
Jakauma 95 % 86 % 93 % 67 % 69 % 75 %
880 hlölle 1166 hlölle 1243 hlölle 864 hlölle 1241 hlölle 1636 hlölle Varallisuusveron poisto Kaikkien edellä olevien lukujen perusteella voidaan vetää yksiselitteinen johtopäätös: tuloerot ovat kasvaneet rikkaiden rikastumisen myötä.
Politiikkojen vastaus tulonjaon vääristymiseen hyväosaisten hyväksi on ollut se, että Vanhasen hallitus poisti varallisuusveron, jonka tuotto valtiolle vuonna 2005 oli 85 miljoonaa euroa. Sen 28 257 maksajan joukossa ei ollut yhtään köyhää.
Seuraavaksi käydään perintöveron kimppuun. Silloin on kysymys vielä suuremmista rahasummista, jotka ovat pois sosiaalisen Suomen rakennustyöstä. Perintöveron tuotto valtiolle on viime vuosina ollut puolisen miljardia euroa (vuonna 2006 se oli 505 miljoonaa euroa).
Pienet perinnöt on syytä vapauttaa veroista, mutta miljardiomaisuudet eivät ole syntyneet kenenkään oman työn tuloksena eikä niistä ole maksettu veroa niin kuin palkoista.
Niitä pitää 1700-luvun porvarillisen filosofian hengessä verottaa niin kuin ennenkin.
|
