Esko Seppänen

Mielipidetutkimuksista, 26.6.2007

Mielipidetutkimukset ovat usein johdattelevia.

Vastaukset ovat usein kysymysten peilikuvia ja heijastelevat kysymysten tilaajien tarkoituksia.

Paitsi että saadaan sellaisia vastauksia kuin kysytään, vastauksia tulkitaan niin kuin halutaan.

Eurobarometri 67

Juhannuksen perustuslaki-huippukokouksen  alla julkistettiin EU:n komission tilaaman ja kaksi kertaa vuodessa tehtävän "eurobarometrin" ennakkotuloksia.

Tämän keväällä 2007 toteutetun tutkimuksen perinteisiin kysymyksiin kuului seuraava: "Oletteko EU:n perustuslain puolesta vai sitä vastaan?".

Vastausten tulkintateksteissä on ollut selkeä varoitus: "On tärkeä korostaa sitä, että tämä kysymys mittaa sitä laajuutta, miten ihmiset suhtautuvat käsitteeseen perustuslaki eikä se kerro heidän arviotaan perustuslain sisällöstä." Varoitetaan siis tulkitsemasta vastauksia niin, että niiden perusteella voisi sanoa, miten kansalaiset äänestäisivät, jos esimerkiksi juhannuksena hyväksytystä perustuslaista järjestettäisiin kansanäänestys. Sitä kuvaa ranskalaisten (68 %) ja hollantilaisten (54 %) myönteinen suhtautuminen EU:n perustuslakiin yleensä, mutta kansallisten mielipidemittausten paljon kielteisempi suhtautuminen käsillä olleisiin todellisiin perustuslakiesityksiin.

On mielenkiintoista, miten niiden kansalaismielipide suhtautuu uuteen esitykseen, joka on räätälöity ja kosmeettisesti ehostettu näiden maiden tarpeisiin niin että siitä ei järjestetä kummassakaan maassa uutta kansanäänestystä.

Suhtautuminen siihen, että itse idea perustuslaista on hyvä, on yleisesti positiivinen ja ajatusta tukee 66 % EU-kansalaisista - mutta vain 47 % suomalaisista.

Koko perustuslaki-idean kannatus oli tämän eurotutkimuksen mukaan Suomessa alentunut 6 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun eduskunta joulukuussa 2006 ratifioi Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kuolleen sopimuksen, ja ideaakin EU:n perustuslaista vastusti 43 prosenttia suomalaisista.

Lisätietoja: http://ec.europa.eu/public_opinion/index_en.htm

EU-kriittiset suomalaiset

Saman tutkimuksen mukaan 24 % suomalaista piti EU-jäsenyyttä kielteisenä asiana.

Luku oli sama kuin Ruotsissa, ja alempi se oli vain Ranskassa (21 %).

Kun kysyttiin kansalaisten mielikuvaa EU:sta yleensä, suomalaisten kuva oli vähiten positiivinen: vain 29 prosentilla suomalaista oli myönteinen mielikuva EU:sta.

Keskimääräistä enemmän - Suomen jälkeen - olivat kansat eurokriittisiä Itävallassa, Englannissa, Latviassa, Unkarissa, Ruotsissa, Tanskassa, Tshekissä, Hollannissa, Ranskassa, Kreikassa, Portugalissa ja Saksassa.

EU:n omasta Eurobarometrista ei tullut tukea Suomen hallituksen euronationalistiselle poliittiselle linjalle.

MTV 3-propagandaa

Sen sijaan tukea tuli Euroopan parlamentin Suomen tiedotus- eli propagandatoimiston ja MTV 3:n yhteisestä tutkimuksesta, jonka teki toukokuussa TNS Gallup (Suomen Gallup).

Siinä kysymys oli täysin harhaanjohtava, jos tarkoitus oli selvittää suomalaisten mielipide juhannuksena hyväksyttyyn EU:n uuteen perustuslakiluonnokseen.

Kysyttiin nimittäin, "miten suotavana vastaaja pitää sitä, että eduskunnan viime joulukuussa hyväksymä EU:n perustuslaki astuisi voimaan mahdollisimman pian".

Eduskunta hyväksyi - ensimmäisen kerran itsenäisen Suomen historiassa - lain, josta tiedettiin, että se ei tule koskaan voimaan. Kysyttiin siis kansalaisten mielipidettä laista, joka ei tule koskaan voimaan. Vastaus kuitenkin tulkittiin niin, että kysymyksellä tarkoitettiin juhannuksena päätettyä uutta versiota.

Vastaukseen vaikutti epäilemättä se, että ihmisille oli epäselvää se, mitä kysyttiin. Jos kerran eduskunta oli jotain hyväksynyt, monien vastaajien mielestä asia oli varmaankin päätetty lopullisesti ja kysymys oli vain eduskunnan valmiin päätöksen voimaansaattamisesta.

Niinpä kysymykseen vastanneista 38 % piti kuolleen perustuslain voimaantuloa suotavana ja 23  % epäsuotavana.

Myönteisimpiä kuolleista herättäjiä olivat SDP:n (52 %-18 %) ja kokoomuksen (48 %-14 %) äänestäjät, kun taas ainoana puolueena vasemmistoliiton äänestäjien enemmistö piti sitä epäsuotavampana kuin suotavana (37 %-33 %).

Kysymys houkutteli ottamaan asiaan myönteisen kannan.

Toinen tutkimus

Kun oli ennalta tiedossa edellä mainitun tutkimuksen kysymys, europarlamentin GUE/NGL-ryhmä tilasi toiselta suurelta yhtiöltä (Taloustutkimus Oy) eri tavalla muotoillun kysymyksen samasta asiasta.

Siinä annettiin vastaajille lisätietoa siitä, mistä oli viime kädessä kysymys, ja vastaukset olivat ihan erilaiset kuin Suomen Gallupilta tilatussa kysymyksessä.

Lähtökohtana tässä oli se, että Suomen eduskunta oli hyväksynyt EU:n perustuslain, vaikka se oli hylätty Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä. Kysymys muotoiltiin sitten itse asiaan liittyväksi: "Kuinka suotavana pidätte sitä, että juhannuksen huippukokouksessa EU:lle hyväksytään keskeiseltä sisällöltään sama perustuslakiesitys, joka on ylempi kuin kansalliset perustuslait?".

Siitä uudessa perustuslakiesityksessä on kysymys: eri termit, sama keskeinen sisältö.

Eri vastaus

Yleisesti EU:n perustuslaki asiasiältöineen on huonosti hallinnassa. Tänä "musta tuntuu" eli mutu-aikana vain harvat kansalaiset haluavat pohtia yhteiskuntamme ja kansalaisyhteiskuntamme (perustus)laillista perustaa.

Tätä arviota tukee vastaus, jonka mukaan suuri osa vastaajista (29 %) piti asiaa "samantekevänä". Varsinkin nuorisolle se oli samantekevää (41 %) - vaikkakin myös nuorille perustuslain voimaantulo oli vähemmän suotavaa kuin suotavaa.

Tässä tutkimuksessa eri tavalla muotoiltuun kysymykseen saatiin erilainen vastaus kuin MTV 3:ssa julkistetussa tutkimuksessa. Kun siinä 38 % vastaajista piti "Suomen eduskunnan hyväksymän" mutta ei-koskaan voimaan tulevan perustuslain voimaantuloa suotavana ja 23 % epäsuotavana, tässä tutkimuksessa samansuuruinen enemmistö (37 %) piti sitä epäsuotavana ja vähemmistö (20 %) suotavana.

Ammattiryhmistä myötämielisimman asiaan suhtautuivat - pitäen sitä suotavana - johtavassa asemassa toimivat ja yrittäjät (30 %) ja kielteisimmin työväestö (11 % ). Suurituloiset olivat pienituloisia, kaupunkilaiset maalaisia ja uusimaalaiset muualla asuvia suopeampia.

Tutkimus, jonka otokseen sattui yliedustus kokoomuslaisia ja vihreitä, kertoi vastaajien kannanoton myös puoluekannan mukaan.

Myönteisimmin omaa perustuslakiamme ylemmän EU:n perustuslain voimaantuloon suhtautuivat vihreät, joista 33 % piti sitä suotavana ja 37 % vähemmän suotavana. Muissa puolueissa vastaavat luvut olivat kokoomuksessa 32 %-39 %, SDP:ssä 24 %-28 %, keskustassa 14 %-40 % ja vasemmistoliitossa 12 %-61 %.

Vasemmistoliittoon samaistuvista vastaajista ei kukaan pitänyt perustuslain voimaantuloa "erittäin suotavana".

Lisätietoja: www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=447&Itemid=98

Kansanäänestys

Juhannuksen kokouksen jälkeen EU:n perustuslaki on ns. poliittisessa putkessa.

Sen voimaantulon voivat enää estää vain kansat. Kansanäänestys on kansan tapa ilmaista kantansa kansakunnan tärkeimpiin asioihin, ja 75 % EU:n jäsenmaiden kansalaisista haluaisi uudesta perustuslaista kansanäänestyksen.

Linkki asiasta yleiseurooppalaisen tutkimuksen tilanneen järjestön kotisivulle: www.openeurope.org.uk

Kansanäänestystä vaativat eurooppalaiset ovat keräämässä nimikirjoituksia EU:n perustuslain vaatimisen puolesta osoitteessa: www.x09.eu