Esko Seppänen

 Sitä varten on luotu salarahasto, jota kutsutaan nimellä "Athena". Nimensä se on saanut muinaisen kreikkalaisen viisauden ja sotataidon (mikä yhdistelmä!) jumalattaren Pallas Athenen mukaan.

YUTP:sta YTPP

EU ei ole - vielä - täysivaltainen sotilaallinen toimija, sillä EU:n perussopimuksissa ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) on kirjattu II pilariin. Sen mukaan ne asiat kuuluvat jäsenmaiden päätösvaltaan.

Jäsenmaat omasta puolestaan ovat vaivihkaa siirtyneet puhumaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan sijasta turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (YTPP). Sillä tavalla ne ovat laajentaneet yhteistoimintaansa myös puolustuksen alalle, ja tässä yhteydessä sanalla "puolustus" tarkoitetaan tarvittaessa myös hyökkäystä.

"Puolustus" on suomen kielessä tässä yhteydessä käytettynä harhaanjohtava. Monissa muissa kielissä, ja EU toimii niillä muilla kielillä, "puolustus" on kokoomatermi kaikenlaiselle varustelulle. Englanti esimerkiksi hyökkäsi Irakiin puolustusministeriön hallinnonhaaran voimin ja toimin.

Suomen armeijan rahapula

EU:lla on sotilaallisia toimielimiä. Ne ovat neuvoston - eivätkä EU:n toimivaltoja käyttävän komission - budjetissa ja asuvat neuvoston toimitiloissa sen johdosta, että EU:lla ei ole toimivaltaa sotilasasioissa.

Kun jäsenmaat kuitenkin haluavat operoida sotilastoimia EU:n nimissä, mutta eivät voi rahoittaa niitä toimintoja EU:n budjetista, ne kiertävät EU:n perussopimuksia yhteisellä salarahoituksella.

Yhtäältä toimitaan sen Naton periaatteen mukaan, että operaatioihin osallistuvat maat maksavat itse omat kulunsa ("cost lie where they fall). Niinpä kun Suomi päivystää omilla palkkasotilaillaan EU:n taistelujoukko-osastossa, se maksaa itse Suomen valtion budjetista siitä aiheutuvat kulut. Siltä osin rahat ovat pois oman maan puolustamisesta - ja ajavat Suomen armeijan rahapulaan. Kun puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala vaatii armeijalle lisää rahaa, hän ei kerro rahapulan todellista syytä: Suomen sitoutumista EU:n militarisoimiseen. Hänen vaihtoehtonsa on lakkauttaa oman maan puolustamiseen tarkoitettuja varuskuntia.

Toisaalta on sitten tehty (23.2.2004) tämä Athena-järjestely, joka on kaiken parlamentaarisen ja demokraattisen valvonnan ulottumattomissa.

Athena on Nato-yhteensopiva

Useimmat EU-maat ovat Naton jäseniä ja toimivat sotilasasioissa ennen muuta sen sotaliiton periaatteiden mukaan ja tarkoitusten puolesta.
 
Samalla EU:ta natotetaan sillä varjolla, että sen on voitava olla uskottava maailmanlaajuinen (global) toimija. Niissä merkeissä EU osallistui viime vuonna kymmeneen YTPP-operaatioon kolmessa maanosassa kymmenen tuhannen EU-kansalaisen toimin.
 
Kun tällainen toiminta - usein Nato-operaatioiden täydentämiseksi - ei siis ole mahdollista EU:n rahoituksella, tarvitaan Athena-rahoja. Ne eivät sisälly EU-maiden jäsenmaksuihin EU:lle vaan ovat lisärahaa EU-tarkoituksiin.
 
Jäsenmaat maksavat yhteiseen Athena-pottiin omista puolustusbudjeteistaan (puolustus-sanan laajassa merkityksessä) varoja, joilla rahoitetaan EU:n yhteisiä sotilasoperaatioita. Rahoitus on salaista, eikä sen suuruudesta ja käytöstä anneta tietoa.
 
Yleisessä tiedossa on, että Athena-rahoja on käytetty ainakin EU:n (ja Naton) Afganistanin sotilasoperaation sekä EU:n (ja Naton eli USA:n kanssa sopiman) Kosovon poliisioperaation rahoitukseen.
 
Salarahoitusta sotilasmenojen hallinnointiin on löydetty myös EU:n budjetin kehitysyhteistyövaroista. Niin ikään rahoitusvaikeuksiin ajautuneen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän käyttö - ja rahoitus - sotilaallisiin tarkoituksiin on par´aikaa EU:n uuden yhteisen varusteluviraston (EDA) arvioitavana.

Laillisuuspohjaksi uusi perustuslaki

Pitkän päälle on mahdotonta, että EU-maat rahoittavat maailmanlaajuisia sotilasoperaatioita salakassasta.

Sen takia varsinkin Nato-maat ajavat kiihkeästi EU:lle uutta perustuslakia, johon on kirjoitettu EU:n militarisoimiseksi tarvittavat (Nato-yhteensopivat) sotilaalliset artiklat.