|
Kenen syy? Leninismi-stalinismi ei ollut Venäjän kansan syy, vaan se pantiin toimeen vallankaappauksella, jossa maaorjat "vapautettiin" kommunistivallan alle.
Natsismikaan ei ollut Saksan kansan syy. Kansa ei sitä osannut tahtoa, mutta se joutui tahtomaan.
Siimeksen yksinvalta sen sijaan oli Vasemmistoliiton jäsenten syy; valittiinhan hänet johtoon demokraattisesti. Siimeksen uraohjus osui silloin puolueeseen niin että raaka taikina levisi vasemmistoväen silmille. Hän kostaa meille nyt (mitä?) ja on meidän oma pikku Susan Kuronen.
Se siitä. Asiaan.
EU on kaappaamassa jäsenvaltioilta toimivaltaa rikoksissa ja niiden rangaistuksissa ja haluaa aloitta rikoslakien harmonisoinnin "vihreistä" rikoksista. Se on alku enemmälle.
Energiakysymyksissä EU:lle ei ole tietoisesti siirretty toimivaltaa, mutta se käyttää niissä ympäristötoimivaltaa. Niissäkin asioissa EU kasvattaa omaa valtaansa omin päätöksinsä - mikä on yksi liittovaltion tunnusmerkeistä.
On todettu tieteen arvovallalla, että maapallon ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat, merien pinta nousee ja säät tulevat entistä epävakaammiksi.
Sen sijasta, että säästettäisiin energiaa tai vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä, energiankulutus kasvaa. Öljyteollisuus ennustaa maapallon öljynkulutuksen vuonna 2030 olevan 41 % nykyistä suurempi. Silloin sitä on vähän jäljellä ja se on kallista.
EU:n komissio on laskenut, että maapallon tunnetut öljyvarat riittävät nykykäytöllä enää 42 vuodeksi, kaasuvarat 64 vuodeksi, uraanivarat 85 vuodeksi ja kivihiilivarat 155 vuodeksi. Nämä ovat lyhyitä aikoja ihmiskunnan historiassa.
Vuonna 2030 kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan oleva EU:ssa 5 % ja maapallolla 55 % nykyistä suurempia, vaikka jo nykypäästöilläkin maapallon ilma lämpenee väistämättömästi ainakin vuoteen 2050 saakka.
Epävarmuutta lisää se, että EU-maiden energian tuontiriippuvuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 50 prosentista 65 prosenttiin ja on se silloin kaasusta 84 % ja öljystä 93 %.
Näissä merkeissä EU haluaa ottaa käyttöön järeät aseet.
Komissio haluaa energiankulutuksen alenevan 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Se haluaa asettaa kansainvälisissä neuvotteluissa teollistuneille maille tavoitteeksi 30 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2020 mennessä ja 60-80 prosentin vähennyksen vuoteen 2050 mennessä.
EU:lla on ollut tavoite kasvattaa uusiutuvan energian osuus 12 prosenttiin koko energiantuotannosta vuoteen 2010 mennessä. Siihen ei päästä. Nykyisin sen osuus on EU:ssa 6,5 % (mutta Suomessa yli 20 %).
Nyt EU haluaa sitovan direktiivin uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomelle se merkitsisi ehkä 40 prosentin kansallista tavoitetta. Kun suurin osa Suomen uusiutuvasta energiasta on vesivoimaa, sen lisärakentamiseen ei ole suuria mahdollisuuksia. Olisi poltettava puuta (josta taas tulee EU:n mukaan liikaa hiukkaspäästöjä) ja tehtävä vähemmän sellua, jonka raaka-aine kallistuisi.
Liikenteessä pitäisi alkaa käyttää biopolttoaineita - jotka eivät välttämättä ole aidosti ympäristöystävällinen vaihtoehto! Niiden raaka-aineiden tuottaminen saattaa johtaa hiilidioksidinieluina toimivien sademetsien hakkuisiin, yksien kasvien monoviljelyyn luonnon monimuotoisuuden kustannuksella, kilpailuun peltoalasta ruuantuotannon kanssa, maanomistuskiistoihin kehitysmaissa tai paikallisen väestön sosiaalisten oikeuksien polkemiseen.
Komissio haluaa kaikkea tätä varten liberalisoida energiamarkkinat. Uskotaan, että yhteiset markkinat ja valtion yhtiöiden sekä sähkö- ja kaasuverkkojen yksityistäminen takaavat energian saannin.
Suomelle ja muille maille, joissa energia on halvempaa kuin EU:ssa keskimäärin, sähkön yhteismarkkinat vaikuttavat kielteisesti kotimaan hintaan, kun firmat myyvät sähkön sinne, missä siitä saa korkeimman hinnan. Se merkitsee Suomessa sähkön hinnan nousua niiden maiden hyväksi, joissa on vähemmän vesi- ja atomivoimaa, ja niitä maita on varsinkin Saksassa päin.
Suo siellä, vetelä täällä, mutta EU ei suosi turpeen polttoa. |
