Puolivälikauden ahkeruustilasto, UV 1/2007 PDF Tulosta Sähköposti

Euroopan parlamentissa jäsenten ”ahkeruutta” ei voi mitata.

Se ei ole yhteismitallista.

Voidaan kuitenkin kerätä tietoja tietynlaisesta osallistumisesta.

Läsnäolot

Parlamenttityö jakaantuu vuoroviikoin täysistuntoihin, valiokuntatyöhön ja poliittisten parlamenttiryhmien työhön.
 
Läsnäolot kirjataan kokousten pöytäkirjoihin.
 
Tärkeimpiä kokouksia ovat täysistunnot, joita järjestetään vuosittain 12 kertaa Strasbourgissa ja 6 kertaa Brysselissä. Nykyisen parlamentin ensimmäisellä puoliskolla (heinäkuu 2004-joulukuu 2006) täysistuntopäiviä oli 143.
 
Suomalaisedustajat olivat poissa seuraavasti (suluissa läsnäoloprosentti): Seppänen 2 (98,6 %), Väyrynen 2 (98.6 %), Takkula 6 (95,8 %), Myller 7 (95,1 %), Stubb 9 (93.7 %), Hassi 10 (93.0 %), Itälä 12 (91.6 %), Paasilinna 13 (90.9 %), Virrankoski 15 (89.5 %), Jäätteenmäki 15 (89.5 %), Korhola 18 (87.4 %), Lax 19 (86.7 %), Kauppi 20 (86,0 %) ja Lehtinen 21 (85.3 %).
 
Jäätteenmäellä ja Kaupilla oli täysistuntopoissaoloille hyvä syy, Lehtisellä kai ei.

Puheenvuorot

Täysistunnoissa puhutaan.
 
Puheenvuorot ovat määrämittaisia, 1-5minuuttia, ja ne ovat ns. kortilla. Puheenvuorojen jaosta vastaavat poliittiset ryhmät.
 
Puheita on eri laatuja. Arvokkaimpia ovat ne, jotka puhuja käyttää koko oman ryhmänsä nimissä. Puheenvuoroiksi tilastoidaan myös hötöä: työjärjestyspuheenvuorot ja äänestysselitykset.
 
Suomalaismepit olivat käyttäneet täysistuntopuheenvuoroja lukumääräisesti seuraavalla tavalla: Stubb 63, Kauppi 62, Seppänen 62, Paasilinna 53, Korhola 51, Jäätteenmäki 32, Virrankoski 31, Hassi 28, Myller 22, Itälä 21, Lax 19, Takkula 19, Lehtinen 15 ja Väyrynen 11.

Mietinnöt

Arvokkaimpana parlamenttityönä pidetään mietintöjen laatimista. Niistä kilpaillaan, ja ne jaetaan ryhmien suuruusjärjestyksen mukaan.
 
Mietintöjäkin on monta laatua. Tärkeimpiä ovat lainsäädäntömietinnöt, ja niistä tärkeimmät menevät aina isojen maiden isoille poliittisille ryhmille. On erittäin harvinaista se, että suomalainen meppi saa valmisteltavakseen tärkeän lainsäädäntömietinnön.
 
Pitkäaikainen europarlamentin jäsenyys voi kuitenkin auttaa asiassa. Kyösti Virrankosken toiminta vuoden 2008 budjetin yleisraportin laatijana on merkittävin raportti, jonka suomalainen on koskaan saanut - ja tällä parlamenttikaudella saa - valmisteltavakseen. Lukumääräisesti se on kuitenkin vain yksi raportti muiden joukossa.
 
Suomalaisten meppien nimiin oli kirjattu seuraavat määrät näitä haluttuja valmistelutehtäviä: Seppänen 7, Stubb 5, Kauppi 3, Korhola 3, Takkula 2, Hassi 1, Jäätteenmäki 1, Lax 1, Myller 1, Paasilinna 1, Itälä 0, Lehtinen 0, Virrankoski 0 ja Väyrynen 0 raporttia.

Lausunnot

Raportit laaditaan valiokunnissa. Päävaliokunnan ohella aihe saattaa sivuta myös muiden valiokuntien toimialaa, ja silloin ne kirjoittavat asiasta oman lausuntonsa päävaliokunnalle.
 
Näitä valiokuntalausuntoja olivat suomalaiset kirjoittaneet seuraavasti: Hassi 7, Kauppi 7, Stubb 4, Jäätteenmäki 3, Virrankoski 3, Itälä 2, Seppänen 2, Korhola 1, Paasilinna 1, Takkula 1, Myller 0, Lax 0, Lehtinen 0 ja Väyrynen 0 lausuntoa.

Kysymykset

Parlamentin jäsenet voivat esittää sekä komissiolle että neuvostolle rajoittamattoman määrän kirjallisia kysymyksiä tärkeäksi kokemistaan aiheista.
 
Lisäksi täysistuntojen aikaan järjestetään kyselytunnit, joissa meppi voi esittää yhden suullisen kysymyksen sekä komission että neuvoston (puheenjohtajamaan) vastattavaksi.
 
Suomalaiset olivat tehneet erilaisia kysymyksiä seuraavasti: Korhola 58, Seppänen 56, Lax 26, Hassi 20, Kauppi 20, Stubb 19, Jäätteenmäki 11, Myller 10, Paasilinna 10, Itälä 3, Takkula 3, Lehtinen 2, Väyrynen 2 ja Virrankoski 0 kysymystä.

Päätöslauselmat

Euroopan parlamentti ei ole ihan oikea parlamentti, sillä sen toimivalta on rajallinen: se voi käyttää vain jäsenvaltioiden sille luovuttamaa toimivaltaa.
 
Parlamentti ei tyydy rooliinsa, vaan se ottaa usein kantaa myös sellaisiin asioihin, jotka eivät sille kuulu.
 
Se tapahtuu kirjoittamalla valiokunnissa ns. oma-aloitemietintöjä, joilla ei ole mitään juridista merkitystä. Sillä tavalla parlamentti on ottanut kantaa myös EU:n perustuslakiin, joka ei ole millään muotoa sen toimivallassa.
 
Parlamentti voi ottaa kantaa erilaisiin asioihin myös päätöslauselmien muodossa, joita tehdään poliittisten ryhmien (tai valiokuntien) nimissä.
 
Suomalaiset mepit ovat ryhmänsä puolesta allekirjoittaneet päätöslauselmia seuraavasti: Seppänen 32, Paasilinna 16, Hassi 14, Lax 12, Korhola 9, Jäätteenmäki 7, Väyrynen 7, Kauppi 4, Stubb 4, Itälä 3, Myller 3, Lehtinen 0, Takkula 0 ja Virrankoski 0 kertaa.