|
Miniperustuslain valmistelu
EU:n eliitti on kantapään kautta oppinut, että kansoilta ei pidä kysyä; että vastaus on kansanäänestyksissä usein ”väärä”.
Liittovaltiovoimien valmistelema EU perustuslaki kaatui kansanäänestyksiin Ranskassa ja Hollannissa.
Valmisteilla on uusi ”minisopimus”, jota ei tarvitsisi panna kansanäänestyksiin.
Mikä minisopimus?
Se pitää sisällään hylätyn perustuslakiluonnoksen tärkeimmät liittovaltiopykälät: sen I osan.
Vaikka tarkoitus on välttää kansanäänestykset, sellainen järjestetän ainakin Tanskassa ja Irlannissa.
Niissä maissa on aina kysyttävä kansalta ja saatava siltä lupa, kun valtaa siirretään maasta pois.
Liittovaltioeliitti ei ole huolestunut tanskalaisten ja irlantilaisten mahdollisesta vastarinnasta. Ne ovat niin pieniä maita, että niitä voidaan äänestyttää riittävän monta kertaa, jotta muiden sanelema teksti hyväksytään.
Ranskan tapauksessa niin ei voida tehdä, ja siksi uuden minisopimuksen valmistelussa katseet kääntyvät Ranskaan.
Minisopimus
Ranskan vaaleissa keväällä valinta on mitä ilmeisimmin oikeistolaisen Nicolas Sarkozyn ja demareiden Ségolène Royalin välillä. Heistä Sarkozy, ennakkosuosikki, on liittovaltiohenkisempi.
Sarkozy esitteli syyskuun alussa oman EU-ohjelmansa.
Hän otti selkeän kannan miniperustuslain puolesta. Jotta se ei menisi Ranskassa kansanäänestykseen, hän vältti käyttämästä siitä nimeä ”perustuslaki” ja puhui vain sopimuksesta.
Sanotaan, että tekstistä oli ennalta sovittu Saksan oikeistolaisen liittokanslerin Angela Merkelin kanssa.
Rooman sopimus 50 vuotta
EU:n puheenjohtajamaana keväällä 2007 toimii Saksa.
Sen puheenjohtajakaudelle sattuu mielenkiintoinen tapaus: ns. Rooman sopimuksen 50-vuotispäivä 24.3.2007.
Kyseisellä sopimuksella perustettiin tulliliitto EEC.
Yhteisistä tulleista on sittemmin kasvanut poliittinen Euroopan unioni (EU), joka on poliittinen siinä merkityksessä, että se pyrkii tekemään päätöksiä ja säätämään ylikansallisia lakeja yhteiskuntaelämän eri toimialoilla.
Rooman sopimuksen juhlinta laukaisee EU:ssa propagandatsunamin liittovaltion puolesta, ja Saksan puheenjohdolla pyritään silloin vetämään suuntaviivat uudelle miniperustuslaille.
Saksan ja Ranskan oikeistovoimat pyrkivät sitten viemään valmistelun päätökseen Ranskan puheenjohtajakaudella syksyllä 2008. Tämän aikataulun edellytys on Sarkozyn vaalivoitto Ranskan presidentinvaalissa.
Ei kansanäänestyksiä
Saksan entinen liittokansleri Helmut Kohl on sanonut, että jos euro olisi pantu Saksassa kansanäänestykseen, sitä ei olisi hyväksytty ja Saksan markka olisi säilynyt.
Nykyinen liittokansleri Angela Merkel tietää, että jos EU:n perustuslaki olisi pantu Saksassa kansanäänestykseen, se olisi ehkä hylätty.
Kansan vastustus ei estä Saksan poliittista eliittiä toimimasta uuden perustuslakiesityksen puolesta eikä Ranskan oikeistoa sitä säestämästä.
Tässä suurvaltapelissä kirjoittamaton luku on Englanti. Myös sen hallitukselta odotetaan kantaa perustuslakiasiaan joulukuussa. Työväenpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi valmistautuvaa Gordon Brownia pidetään Tony Blairia euroepäilevämpänä, ja hänen kädenjälkensä odotetaan näkyvän uusissa linjauksissa.
Saksa ja Ranska eivät pysty sanelemaan muille tahtoaan, mutta koko EU:n propagandakone tykittää Rooman sopimuksen vuosipäivän varjolla tavaraa niiden esityksen puolesta.
Sarkozyn minisopimus
Ranskan presidenttiehdokas Nicolas Sarkozyn puhe Brysselissä 8.9.2006 kertoo, millaisesta minisopimuksesta on kyse.
Hän totesi aluksi, että kansanäänestysten tulos Ranskassa ja Hollannissa oli ”ehdoton ja sitova”. ”Sopimus voi tulla voimaan vain, jos kaikki jäsenmaat sen ratifioivat, ja me tiedämme nyt, että se ei koskaan tapahdu.”
Sarkozyn kaavailema minisopimus ei olisi todellisuudessa mikään mini, sillä vanhaan verrattuna ”se pitäisi sisällään ne ehdot, jotka on hyväksytty konventissa ja hallitusten välisessä konferenssissa.”
Käytännössä se olisi kuolleen perustuslain I osa.
Tärkeänä Sarkozy pitää sitä määräystä, jonka mukaan lainsäädännössä siirryttäisiin uuteen ylikansalliseen äänten laskutapaan niin että jokainen EU-laki vaatii taakseen 55 % EU:n valtioista ja 65 % niiden asukasluvusta.
Se antaa käytännössä veto-oikeuden lakien synnyssä kolmelle suurelle jäsenmaalle, joissa on 35 % asukkaista – ja vie sen pieniltä mailta.
Euroopan parlamentin vallan lisääminen, EU:n presidentin ja ulkoministerin virkojen käyttöönotto, jäsenmaiden komissaarien kierrättäminen, EU:n oikeushenkilöllisyys, EU:n lakien etusijaisuus kansallisiin nähden, uusien sisäpiirien perustamisen helpottaminen, supermääräenemmistöjen käyttöönotto (eli veto-oikeuden antaminen erityisen herkissä päätöksissä maille, joissa on 20 % EU:n väestöstä; Saksassa ja Ranskassa on), euroveron käyttöönotto ja ylikansallisten europuolueiden vaalilistojen käyttöönotto sisältyvät tähän ”minisopimukseen”.
Mikä ”mini” se semmoinen on?
Se olisi semmoinen, että sen varjolla vältettäisiin kansanäänestykset mutta saataisiin voimaan kuolleen EU:n perustuslain keskeiset liittovaltioperiaatteet ja suuria maita suosiva ylikansallinen päätöksenteko. |
