|
Verotilastojen saatanalliset säkeet On ollut osinkohuumaa ja suomalaiset yksityishenkilöt ovat ottaneet toisella kasinotalouskaudella kuuden vuoden aikana yrityksistään ulos lähes 16 miljardin euron verottomat osingot.
Vanhan ajan markoissa se on 93 000 000 000 markkaa.
Jos mukaan lasketaan saman pienen joukon saamat aliverotetut myyntivoitot, kuudessa vuodessa on hyvin pienelle joukolle suomalaisia siirretty yli 27 miljardia veroetuoikeutettua euroa (164 000 000 000 markkaa) - ja johtajaoptiot niiden päälle!
Palkkamaltti ja investointilama Kun yrityksiä on tyhjennetty irtonaisesta rahasta, sitä on avitettu palkkamaltilla. Palkkojen osuus kansantulosta on alentunut 1990-luvun pankkikriisiä edeltäneen ajan 60 prosentista nykyiseen 47 prosenttiin.
Yritysten investoinnit uusiin tuotantovälineisiin - ja työpaikkoihin - ovat olleet vähäisempiä kuin vanhan kaluston kuluminen (mitä mitataan poistoilla). Maassa on investointilama.
On rahaa kyllä investoitukin, mutta ulkomaille!
Tutkijat Pekka Sauramo ja Ritva Pitkänen ovat selvittäneet, että yritykset ovat investoineet palkkamalttivoittojaan ulkomaille ja luoneet muualle 330 000 työpaikkaa.
Tutkijat kysyvät, miten hyvä olisi Suomi, jos edes osa näistä rahoista olisi käytetty palkankorotuksiin... Omistajille kuuluu kaikki? Ajan uusliberalistisen hengen mukaan omistajille kuuluu kaikki, mitä yhtiöissä on. Sen ismin maailmanlaajuistamista kutsutaan globalisaatioksi.
Globalisaatio näkyy Suomessa yritysten osingoissa.
Kansantuotteeseen suhteutettuna niiden määrä on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana viisinkertaiseksi: 1,7 prosentista 8,7 prosenttiin BKT:sta. Mukana ovat silloin myös toisille yrityksille ja ulkomaille maksetut osingot. Osinkoja ulkomaille Kansantulotilaston mukaan suomalaiset yritykset maksoivat vuonna 2004 osinkoja 13 027 miljoonaa euroa.
Tuoreen verotilaston mukaan niistä päätyi loppukäyttäjille eli suomalaisille veronmaksajille 3 839 miljoonaa verotonta euroa.
Ulkomaiset omistajat saivat enemmän: 5 000 miljoonaa. Sen seurauksena, että suomalaiset omistajat ovat myyneet yrityksiään ulkomaille, raha poikii Suomessa muiden hyvää.
Yritysten myynnit ja niiden tyhjentäminen alkoivat jo pääomien maastalähdön vapauttamisen ja ensimmäisen kasinotalouden aikaan 1980-luvulla. Verotilastot kertovat, että vauhti on kiihtynyt toisella kasinotalouskaudella vuodesta 1999 alkaen. Karut verotilastot Suomalaiset yksityishenkilöt ottivat yhtiöistään ulos osinkoja kuuden vuoden (1999-2004) aikana yhteensä 15 511 miljoonaa euroa.
Nämä suuret rahat menivät suppealle joukolle. Sen kertoo seuraava taulukko. Siinä näkyvät kunkin vuoden (verottomat) osingot sekä niiden jakautuminen. Esimerkiksi vuonna 2004 yli puolet osingoista (yli 2 miljardia) meni 14167 henkilölle ja 39 % (eli puolitoista miljardia) vain 4350 henkilölle.
Osinkoeliittiä edustaa keskimääräinen noin 10 000 omistajan ydinjoukko. Kuudessa vuodessa se on ottanut yhtiöistä ulos lähes 8 000 miljoonan euron osingot.
Se on ollut osingonsaajille veroton korvaus muiden tekemästä työstä. Summan suuruus on suhteeton omistajien näkemään tuskaan ja vaivaan nähden.
Seuraavat luvut ovat nettolukuja, puhtaana käteen. Taulukko: Osingot
Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 2004
milj. euroa 1 620 2 042 2 438 2 522 3 050 3 839
Jakauma ei tietoa 44 %/ 48 %/ 48 %/ 51 %/ 53 %/
9469 hlöä 7406 hlöä 9897 hlöä 11661 hlöä 14167 hlöä Sataa mannaa taivaasta Tuoreiden irtisanomisten johdosta UPM-Kymmenen osakkeiden pörssikurssi nousi 10 prosenttia, mutta ei vain se.
Kotimaisen naapurimetsäyhtiön M-Realin pörssikurssi nousi neljänneksen, kun omistajat odottelivat - iloisia? - irtisanomisuutisia myös siltä taholta.
Osingonjaon ohella yritykset voivat nostaa osakkeiden arvoa ostamalla voitoillaan omia osakkeitaan. Silloin omistajat saavat osuutensa yhtiön voitoista myynti- eli luovutusvoittoina.
Esimerkiksi UPM-Kymmenen hallituksella on valtuudet ostaa omia osakkeitaan miljardilla eurolla. Säästöt irtisanomisista ovat 200 miljoonaa. Miljardien luovutusvoitot Verotilaston mukaan suomalaiset ovat saaneet myynti- eli luovutusvoittoja kuuden vuoden aikana yhteensä 11 888 miljoonaa euroa.
Myös myyntivoitot ovat jakautuneet epätasaisesti.
Pieni joukko ihmisiä (joiden vuositulot ovat olleet vanhassa rahassa yli miljoonan), on saanut tästä potista yli 40 %.
Vuonna 2004 vain 8141 veronmaksajaa sai kaikista myyntivoitoista 1 250 miljoonaa (eli 47 %) ja sitä suppeampi eliittijoukko, alle 3000 ihmistä, miljardin. Taulukko: Luovutusvoitot Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 2004
milj. euroa 2 870 856 1 938 1 663 1 917 2 644
Jakauma ei tietoa 40 %/ 48 %/ 41 %/ 39 %/ 47 %/
4500 hlöä 4580 hlöä 5193 hlöä 6421 hlöä 8141 hlöä
Luvut ovat todellisuuteen nähden alakantissa. Ns. hankintahinta-olettaman johdosta nämä ihmiset ovat saaneet näihin lukuihin nähden ehkä kolmanneksen suuruisen verovapaan lisän. Työsuhdeoptiot Verotilaston mukaan työsuhdeoptioita maksettiin vuonna 2004 Suomessa 266 miljoonaa euroa. Niistä suurin meni osa tuhannelle ukolle.
Siihen nähden Fortumin johtajien saamat optiot eli yli 500 miljoonan euron kannustusraha sähkön hinnan korottamistarkoituksia varten ovat paljon. Taulukko: Työsuhdeoptiot Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004
milj. euroa 1000 526 490 165 265
Jakauma 95 %/ 86 %/ 93 %/ 67 %/ 69 %/
880 hlöä 1163 hlöä 1243 hlöä 864 hlöä 1241 hlöä Varallisuusveron poisto Politiikkojen vastaus tulonjaon vääristymiseen on ollut se, että Vanhasen hallitus poisti pääosin edellä mainituilta veroetuoikeutetuilta kansalaisilta varallisuusveron, jonka tuotto oli vuodessa yli 100 miljoonaa euroa.
Sen 37 000 maksajan joukossa ei ollut yhtään köyhää.
|
