|
Maksujen ja saamisten erotus on Suomen nettomaksu Euroopan unionille.
Tähän saakka Suomi on ollut pieni nettomaksaja.
Viime huippukokouksessa Suomesta tuli suuri nettomaksaja vuosiksi 2007-2013.
Nettojäsenmaksu moninkertaistuu Pääministeri Matti Vanhasen johdolla Suomi hyväksyi EU:n huippukokouksessa nettomaksuosuutemme moninkertaistamisen.
Ei pantu vastaan.
Suomen nettomaksut nousevat yli 500 miljoonan, alkuvuosina sitäkin enemmän.
Suomen nettoasema heikkenee virallisten laskelmien mukaan alle 0,10 prosentista bruttokansantuloa noin 0,25 prosenttiin, mutta ruotsalaisten laskelmien mukaan 0,10 % sitä enemmän. Totuus selviää aikanaan.
Viralliset laskijat sanovat, että unionissa on 6-9 maata, joilla nettoasema heikkenee meitä enemmän ja että sen johdosta Suomi ei menestynyt neuvotteluissa huonoiten vaan "kohtuullisesti".
Heiltä unohtuu kertoa, että muut "häviäjät" olivat pääasiassa nettosaajamaita. On aivan eri asia, leikataanko nettosaajilta vai nettomaksajilta (niin kuin meiltä). Ministeriön unohdukset Nettolaskelmissa on otettava huomioon myös ne tullitulot (yli 100 miljoonaa euroa), jotka Suomi on menettänyt mutta jotka se perii rajoillaan ja lähettää Brysseliin. Maksuselvityksissään valtiovarainministeriö säännönmukaisesti unohtaa tämän osan EU-maksuamme.
Seuraavaksi ministeriö rupeaa unohtamaan sen lisärahan, joka Suomen maanviljelijöille ruvetaan maksamaan omien veronmaksajiemme varoista. Rahahan ei kierrä EU:n kautta, mutta maksetaan Suomen maanviljelijöille, kun EU ei enää maksa. Suomi maksaa muiden puolesta On tiedetty, että Suomi maksaa EU:lle jäsenmaksua Englannin puolesta. Viime vuonna se oli 130 miljoonaa euroa. Suomi suostui maksamaan Englannin maksua kymmenisen miljoonaa euroa enemmän kuin tähän asti on maksettu, lähivuosina selvästi sitäkin enemmän.
Ne pienehköt maat (Hollanti, Ruotsi ja Itävalta), jotka panivat eniten vastaan, saivat useamman sadan miljoonan euron palkkion oman asiansa ajamisesta - ja niiden saamat jäsenmaksualennukset tulevat maksuun myös Suomelle. Maksamme Hollannin, Ruotsin ja Itävallan (sekä Saksan) puolesta 50 miljoonaa euroa EU-jäsenmaksua. Lasku kasvaa Budjettilasku loppusummaa suomalaisille veronmaksajille ei ole vielä valmiiksi kirjoitettu.
Kun Suomen maanviljelijöiltä otettiin EU-rahoja pois, on odotettavissa, että kepu ja demarit maksattavat vastaavat tuet Suomen valtion budjetista.
Suomen heikoin kohta on nimittäin se, että me maksamme omista maataloustuistamme suuremman osuuden itse kuin mikään muu jäsenmaa, absoluuttisinkin luvuin kolmanneksi eniten Ranskan ja Saksan jälkeen. Kun muut maksattavat maataloustukensa pääosin EU:lla, Suomen konkreettinen "saavutus" oli saada maksaa omille maanviljelijöille omasta pussista lisää rahaa kansallisena tukena.
Samalla tavalla kävi sokerineuvotteluissa: Suomessa saa viljellä sokeria, jos suomalaiset itse maksavat siitä 30 miljoonaa euroa vuodessa.
EU omasta puolestaan jakaa tukiaisia sokeriteollisuudelle tuotannon lopettamisesta. Niinpä tanskalaisomisteinen Danesco saa monen sadan miljoonan euron tukipaketin siitä, että se lakkauttaa tuotannon Suomesta, ensin Salon tehtaalta ja pian myös Säkylästä. Vanhasen epäonnistuminen Neuvottelut käytiin siltä pohjalta, että puheenjohtajamaa loi ensin kauhuskenaarion ja ehdotti komission alkuperäisen 1 025 miljardin esityksen leikkaamista 847 miljardiin euroon. Suuri "voitto" oli sitten se, että loppusumma nousi 862 miljardiin, jonka jäsenmaat maksavat.
Siitä Suomi sai ns. joululahjarahoja yhdessä muiden suurten häviäjien kanssa maaseudun kehittämiseen, mutta sopimus kokonaisuudessaan alensi meille allokoitavia jäsenmaksupalautuksia merkittävästi. Vaikka säilyi entinen osuus maaseuturahoista, Suomelle palautettavat rahat vähenivät merkittävästi, kun jaettava kokonaissumma pieneni. Suurin häviäjä Suomi on nettomaksajamaista suurin häviäjä tulevissa EU-budjeteissa. Ei pitäisi olla liian kiltti, koska se tulee liian kalliiksi.
|
