Esko Seppänen

Mutta liittyy meille turvallisen Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden turvaamiseen.

Silloin ei kysymys ole niinkään ns. turvatakuista, jotka ovat puolustukselliset: jos maa joutuu ulkoisen hyökkäyksen kohteeksi, muut antavat apua. Siihen ovat muut maat velvollisia YK:n peruskirjan mukaan ilman mitään erityisiä EU:n tai Naton turvatakuitakin.

Kysymys on Suomessa perustettavasta taistelujoukko-osastosta, joka koostuu palkkasotilaista ja joka valmistautuu hyökkäysluonteisiin tehtäviin kaukana EU:n rajojen ulkopuolella. Suomi päivystää jo vuoden 2007 alussa ja on silloin valmis operoimaan saksalaisten ja hollantilaisten palkkasotilaiden kanssa. Puolustusministeriön sota- ja Nato-haukka Pauli Järvenpää: "Valinnanvapaus osallistua tai olla osallistumatta operaatioon on yksittäisellä osastoon kuuluvalla maalla hyvin vähäinen. On vaikea sanoa ei, jos maan päätöksentekijät ovat EU:ssa sanoneet kyllä."

Hyökkääjä ei ole puolueeton. Hyökkääjä ei ole myöskään liittoutumaton, jos hyökätään Naton joukoissa. Ja myös siihen Suomi valmistautuu. Tämän päivän Ilta-Sanomat tietää nimittäin kertoa, että myös Halonen on siunannut suomalaisen taistelujoukko-osaston osallistumisen Naton toimeenpanemiin hyökkäysharjoituksiin.

Näissä asioissa Halonen ei ole mikään vaihtoehto.

Kun todellista vaihtoehtoa ei ole presidentin vaalissa tarjolla, on valittava pienin paha, ja se on Halonen. Näin huolimatta siitä, että hänkin levittää poliittista savuverhoa Suomen liittoumattomuuden ylle.

Halonen on parempi vaihtoehto kuin jos vasemmistoliitolla olisi ollut omana ehdokkaanaan puheenjohtaja Siimes. Halonen on nimittäin kyyhkynen jos häntä verrataan haukkoihin.