Esko Seppänen

Vasemmistoliiton ohjelmakeskustelupalstalla vastustettiin perustuslain muuttamista seuraavalla tavalla:

"Ja jos juuri nyt haluaisinkin antaa tasavallan presidentille vaikka mitä oikeuksia, niin saattaisin hiukan katua sitä esimerkiksi vuonna 2011, jos maahan valitaan joku Nato-intoilija presidentiksi."

Perustuslain muutoksella presidentille ei olla antamassa "vaikka mitä oikeuksia" vaan käytännössä vahvistetaan tulkinta hänen veto-oikeudestaan, kun on kysymys joukkojen lähettämiseen ulkomaille esimerkiksi laittomiin hyökkäysluontoisiin tehtäviin.

Presidentti ei voi omalla päätöksellään lähettää joukkoja, vaan siihen vaaditaan hallituksen esitys. Jos valta on hallituksella ja sitä tukevien puolueiden sotureilla eduskunnassa, joukot lähetetään vain hallituksen päätöksellä. Presidentin kytkeminen päätöksentekoon voi estää joukkojen lähettämisen, jos presidentti esimerkiksi pitää Suomen osallistumista operaatioon laittomana. Muistaakseni vuonna 1919 presidentti Ståhlberg vastusti suomalaisten joukkojen lähettämistä Mannerheimin tahdon mukaan Judenitshin valkokaartien tueksi Pietaria saartamaan, ja silloin presidentti esti seikkailupolitiikan. 

Perustuslain muutoksella halutaan nyt vahvistaa t u l k i n t a, jonka mukaan presidentillä s ä i l y y veto-oikeus hallituksen esitykseen lähettää joukkoja laittomiin sotiin. Tämä muutosesitys ei vahvista mahdollisen Nato-mielisen presidentin valtaa vaan säilyttää tulkinnan, jonka mukaan presidentti voi jättää vahvistamatta hallituksen esityksen lähettää joukkoja ilman YK:n mandaattia.

Kriisinhallintalain substanssi ei mielestäni ole presidentin valta, vaikka siitä asiasta käydäänkin poliittinen kvasikeskustelu.

Kriisinhallintalain subtanssi on mielestäni YK:n mandaatti, jonka - niin olen ymmärtänyt - vasemmistoliitto haluaa s ä i l y t t ä ä joukkojen lähettämisen perusteena. Vain se tekee operaatioista, joihin Suomi osallistuu, laillisia.

Jos olen ymmärtänyt kotimaista keskustelua oikein, puolueemme puheenjohtaja on tässä asiassa eri linjalla kuin puolue. On tosi outoa, jos puheenjohtaja toimii puoluepäätöksiä vastaan.

Kysymys perustuslain muuttamisesta on positiivinen kannanotto sotatoimien laillisuuden ja Halosen puolesta, eikä se millään muotoa vahvista mahdollisen Nato-mielisen presidentin asemaa. Itse asiassa minun mielestäni tällä asialla ei ole mitään tekemistä Naton kanssa (paitsi että Nato ei vaadi operaatioilleen YK:n mandaattia - eikä sitä saatu siitä syystä kirjattua EU:n perustuslakiinkaan).

Kannanotto rauhan puolesta laittomia sotia vastaan ylittää mielestäni sen vasemmistolaisen fundamentalistisen - mutta toki perinteisen - perustuslaillisuuden, jossa ei kiinnitetä huomiota siihen, mistä itse asiassa on kysymys.

Sen takia pelkään myös niiden vasemmistolaisten perustuslaillista fundamentalismia, jotka kannattavat EU:n perustuslakia, johon on kirjattu kapitalismi

Esko Seppänen