Valtion privatisoimisesta, UV 2/2005 PDF Tulosta Sähköposti

UV 2/2005

Suomen valtio on perustanut yrityksiä aloille, joilla yksityinen pääoma on ollut haluton ottamaan riskejä tai joilla on haluttu monipuolistaa elinkeinorakennetta.

Perustamalla valtion yhtiöitä ja sijoittamalla niitä kehitysalueille on tehty viisasta aluepolitiikkaa.

Valtion yhtiöitä on hoidettu hyvin ja tuloa (osinkoja) tuottavasti.

Porvarihallitus aloitti privatisoinnin

Valtion teolliset yhtiöt ovat olleet meidän kaikkien yhteisiä yrityksiä.

Omistajana valtio on ollut kohtuuden ystävä: on jaettu vähän osinkoja ja yhtiöiden voitot on voitu käyttää uusien investointien rahoittamiseen ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen.

Ahon porvarihallituksen aikana (1991-1995) Suomi astui uuteen aikaan:  kansallisomaisuuttamme ruvettiin yksityistämään eli privatisoimaan. Maailmalla olivat alkaneet puhaltaa uusliberalismin tuulet, ja yksityinen voitontavoittelu nostettiin arvojen huipulle.

Lipposen hallitukset jatkoivat

Hallitusvallassa demarit ja vasemmistoliitto kiihdyttivät kansantalouden yksityistämisen vauhtia. Vasemmistopuolueiden kansanedustajat pantiin hallituksen nimissä äänestämään kansan omaisuuden yksityistämisen puolesta.

Valtio on saanut Suomen EU-jäsenyyden vuosina tuloja yhtiöidensä osakkeiden myynnistä yksityisille sijoittajille.

Esimerkiksi Fortumista valtio sai Lipposen hallitusten aikana privatisoimistuloja 923 miljoonaa euroa. Vajaan miljardin sijoituksella ovat yksityiset sijoittajat sen jälkeen saaneet tästä Nesteen ja Imatran voiman fuusioimisen tuloksena syntyneestä yhtiöstä ulos 430 miljoonan euron osingot ja neljänneksen uudelleen yhtiöstä irrotetun Neste Oilin osakkeista. Maamme energiataloutta ei ole millään tavalla edesauttanut Fortumin osakkeilla käyty pörssipeli, ja hyötyä siitä ovat saaneet ennen muuta vain omat optioherrat.

Luopumalla Kemiran osakkeista 144 miljoonan myyntivoittoja (ja yhtiön 270 miljoonan euron oman pääoman lisäystä) vastaan valtio on menettänyt privatisoinnin - eli Suomen EU-jäsenyyden - aikana 159 miljoonan euron osingot. Lisäbonuksena on menetetty Kemiran Growhow:n yhtiöittämisen yhteydessä yksityisille sijoittajille 90 miljoonan euron arvoiset osakkeet.

Puolet privatisoitu

Ei ole käytössä tarkkoja lukuja siitä, kuinka suuri osa valtion yhtiöistä on Suomen EU-jäsenyyden aikana privatisoitu.

Valtion kassaan on saatu yksityistämisrahaa runsaat 13 miljardia euroa. Siitä pääosa on Soneran myyntivoittoja ajalta, jolloin oli ns. IT-huuma.

Vuoden 2003 lopussa oli jäljellä markkina-arvoltaan niin ikään runsaan 13 miljardin euron osakkeet.

Näiden lukujen perusteella voidaan karkeasti arvioida, että puolet kansallisomaisuuteemme kuuluneista valtion yhtiöiden osakkeista on myyty.

Tällä hetkellä on valtion omistusta jäljellä privatisoinnin kohteena olleissa yhtiöissä seuraavasti: Fortum 59 %, Finnair 58 %, Kemira 55 %, Vapo 50 %, Rautaruukki 40 %, Outokumpu 38 %, Telia-Sonera 14 %, Sampo 11 %, Stora-Enso 11 % ja Metso 11 %.

Valtion yhtiöiden tuotto Suomen veronmaksajille EU-jäsenyyden aikana

                         osingot                  myyntivoitot

1995                    135                      223
1996                    237                      645
1997                    317                      269
1998                    540                    4115
1999                    357                    3367
2000                    939                    2024
2001                    963                           7
2002                    795                      534
2003                    691                         78
2004                   900                      2151

Mihin on rahat käytetty?

Suurin osa valtion saamista myyntivoitoista on peräisin Soneran privatisoimisesta parhaaseen IT-huuman aikaan. Sama huuma johti myös yhtiön tuhoon, kun se osti lähinnä Saksasta tyhjää ilmatilaa noin 4 000 miljoonalla eurolla. Ne kaupat tulivat valtiolle maksuun kansallisomaisuuden arvon alenemisena ja yhtiöön palautettujen uusien miljardisijoitusten tarpeena.

Kun valtio menetti omistajan otteensa Sonerasta, on nyt mahdollista se, että Telia-Sonera irtisanoo ennätysvoitoista huolimatta henkilökuntaansa.

Suomessa kansallisomaisuuden privatisoimisesta ovat hyötyneet ennen muuta suurituloiset kanssaihmiset veronalennusten kautta. Omaisuuden myyntivuosina on valtion tulo- ja varallisuusveron vuosittainen tuotto (miljardia euroa) alentunut seuraavasti: vuonna 2000 se oli 13,8, vuonna 2001 se oli 12,1, vuonna 2002 se oli 12,5 ja vuonna 2003 11,8 miljardia euroa. Vuoden 2004 budjetissa tuottoennuste oli 12,4 miljardia ja vuoden 2005 budjetissa sama 12,4 miljardia euroa.

Tiedossa on, että Vanhasen hallitus on alentamassa - ennen muuta suurituloisten - tuloveroja usealla miljardilla eurolla ja on tehnyt päätöksen varallisuusveron poistamisesta kokonaan Suomen rikkailta.

Kun verojen tuotto alenee, joudutaanko myymään taas lisää yhteistä kansallisvarallisuuttamme?