Esko Seppänen

Suomen varallisuuksien uusjaon perustana on tuontirahan maihinnousu ja sen sietämätön keveys

Nokiassa oli vuosi sitten yli 11 000 sellaista suomalaista omistajaa, joilla oli hallussaan yli miljoonan markan osakkeet.Tänä vuonna enää 6 000 suomalaisella oli yli miljoonan markan Nokia-osakkeet. Monet näyttävät myyneen osakkeensa ja tulleen Nokia-rikkaiksi. Miljonäärejä , varsinkin optiomiljonäärejä, on synnytetty tuontirahalla.

Väärä valuuttakurssi

EMU-peräisen devalvaation seurauksena pörssiosakkeet ovat olleet Suomessa halpoja  amerikkalaisille eläkesäätiöille ja muille suuria tuottoja havitteleville institutionaalisille sijoittajille. Isänmaattomat suomalaiset osakkeenomistajat ovat myyneet niille osakkeitaan tukkumitassa.
Pörssiarvot ovat kuvitteellista eli virtuaalista hötörahaa siihen saakka, kunnes osakkeet on muutettu rahaksi. Sitä ei ole todellisuudessa olemassakaan. Olemassa on vain se raha, joka on käteistä tai käteisen veroista. Yksikään pörssirikas ei ole oikeasti rikas ennen kuin hän on realisoinut virtuaaliarvot.
Pörssien tuontirahalla on yhteiskunnan tuloerot kasvatettu ennenkokemattomiksi.
Jos pörssissä myyjä voittaa, kukaan ei välttämättä häviä niin kauan kuin ostaja ei itse myy hankkimiaan osakkeitaan tappiolla. Kilpailua käydään siitä, kenen käteen jää Musta Pekka siinä tilanteessa, kun pörssissä kurssit kääntyvät pysyvään laskuun.

Portfolioinvestoinnit kertovat ulkomaalaisvallasta

Pääomamarkkinoiden vapautumisen ensimmäisinä vuosina (ennen EU-jäsenyyttä mutta siihen liittyen) ulkomaiset sijoittajat tekivät Suomeen portfolioinvestointeja 30 miljardilla markalla.
Sen jälkeen on kuuden EU-vuoden aikana pörssiin virrannut uutta tuontirahaa portfoliosijoituksina 200 miljardia markkaa. Yhteensä on kymmenen vuoden aikana tullut 230 miljardia.

Mitä ulkomaalaiset ovat saaneet niillä rahoilla?

Viime vuoden maksutasetilaston mukaan portfoliosijoitusten kanta eli niiden osakkeiden laskennallinen arvo, jotka näillä rahoilla oli ostettu, oli 1 300 miljardia.
Ulkomaiset sijoittajat olivat näin ollen saaneet Suomesta 230 miljardilla markalla 1 300 miljardin pörssiarvoon nousseet osakkeet!
Seuraavassa taulukossa on maksutasetilaston tietoja portfoliosijoituksista. Luvut ovat kunkin vuoden lopulta. Virtatiedot perustuvat rahan liikkeisiin, kun taas kantatiedot on päivitetty vastaamaan kulloisiakin pörssikursseja.

Suomalaiset rahan viejinä

Ei ole vain tuotu rahaa Suomeen, vaan sitä on myös viety ulos. Puolen kymmenen vuoden aikana ovat suomalaiset tehneet ulkomaille portfoliosijoituksia 100 miljardilla markalla. Asialla ovat olleet isänmaattomat kapitalistit.
Näillä rahoilla on maksutasetilaston mukaan saatu ulkomailta vain vajaan 120 miljardin markan osakkeet.
Luvut kertovat, että ulkomailla pörssihinnat olivat jo taivaissa suomalaisten kapitalistien alkaessa ostaa osakkeita.

Suorat sijoitukset

Erotukseksi portfoliosijoituksista, jotka ovat nopeasti liikkuvan isänmaattoman rahan
virtoja, on myös pitkäaikaisempia sijoituksia: suoria sijoituksia. Ne ovat vakaampia, työllistävämpiä ja tarpeellisempia kuin osakesalkkurahat.
Perinteisesti Suomi on ollut näiden rahojen osalta nettoviejä: suomalaisyritykset ovat tehneet ulkomaille enemmän sijoituksia kuin ulkomaalaiset Suomeen.
Ulkomaalaisomistus on kasvanut olemassa olevissa suomalaisyrityksissä, eikä maahan ole tuotu- tai on tuotu sangen vähän - uusia työllistäviä investointeja.

Taulukko 1:
Portfolio-osakkeet maksutaseessa

(a) virta Suomesta ulkomaille, (b) virta ulkomailta Suomeen, (c) suomalaissijoitusten kanta ulkomailla ja (d) ulkomaisten sijoitusten kanta Suomessa.

Vuosi (a) (b)  (c)    (d)

1990  0,0 0,4

1991 -0,4 0,0  0,4    4,1

1992  0,0 0,4  0,5    5,1

1993  0,9 12,7 1,8   30,4

1994  0,4 13,4 2,0   60,6

1995  0,9 8,7  3,2   63,7

1996  3,4 8,9  7,3   108,9

1997  8,8 20,8 17,6  156,5

1998 11,1 41,1 26,9  406,3

1999 26,6 58,2 73,1  1299,3

2000 47,0 65,1 118,5 1307,3

Tilasto kertoo, että on myyty 230 miljardilla 1 300 miljardia.

Taulukko 2:
Suorat sijoitukset

(a) virrat Suomesta ulkomaille, (b) virrat ulkomailta Suomeen, (c) suomalaissijoitusten kanta ulkomailla ja (d) ulkomaisten sijoitusten kanta Suomessa.

Vuosi (a) (b)  (c)   (d)

1990 10,3 3,0  40,8  18,7

1991 -0,5 -1,0 44,8  17,4

1992 -3,4 1,8  44,9  19,3

1993 8,0  4,9  53,1  24,4

1994 22,4 8,2  59,5  31,9

1995 6,5  4,6  66,1  36,9

1996 16,5 5,1  82,0  40,8

1997 27,4 11,0 110,0 51,7

1998 99,6 64,9 149,9 83,9

1999 36,9 25,7 200,3 108,4

2000 149  53,1 338,9 147,2

Näiden tietojen perusteella työtä viedään enemmän, huomattavasti enemmän, kuin tuodaan.