CURRICULUM VITAE 31.5.2005 PDF Tulosta Sähköposti
(31.12.04)

Esko Olavi Seppänen
syntynyt 15.2.1946 Oulussa

Perhesuhteet:

Naimisissa vuodesta 1972
vaimo Kirsti Tulonen-Seppänen, Yleisradion toimittaja
kaksi lasta: Kaapo (1973) ja Iiro (1975)

Opinnot:

- ekonomi Helsingin Kauppakorkeakoulusta 1969
- kauppatieteen kandidaatti 1971
- Ulkoministeriön 1. kansainvälisten asioiden valmennuskurssi (KAVAKU) 1970
- jatko-opintoja Kauppakorkeakoulussa
Opiskeluaikanaan hän oli Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen jäsen.

Työura:

Radio- ja televisiotoimittajien liiton asiamies 1970-1973
Taloustoimittaja Yleisradiossa 1973-1987
Kansanedustaja 1987-1996
Euroopan parlamentin jäsen 1996-

Poliittinen ura:

SKP:n jäsen 1974-1990
Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen 1990-1995 ja 1998-2001
Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja 1998-2001

Luottamustoimet:

Esko Seppänen on toiminut mm. Helsingin verolautakunnan yritysverojaoston puheenjohtajana.
Hän on toiminut valtion yhtiöiden Rautaruukki Oy:n, Veitsiluoto Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n tilintarkastajana sekä Kemira Oy:n ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä.
Hän on ollut Suomen Pankin tilintarkastaja 1987-1991 sekä pankkivaltuutettu (ja valtion vakuusrahaston hallintoneuvoston jäsen) 1991-1996.
Hän on ollut osuusliike Elannon edustajiston jäsenenä ja hallintoneuvoston varapuheenjohtajana sekä Helsingin Puhelinyhdistyksen edustajiston jäsenenä.

Eduskunta:

Esko Seppänen valittiin vuonna 1987 ensimmäisen kerran eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä noin 6500 äänellä. Seuraavilla kerroilla vuonna 1991 hän sai 9800 ääntä ja vuonna 1995 noin 11500 ääntä.

Eduskunnassa hän on ollut tarkistajana sekä valtiovarainvaliokunnan, pankkivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsenenä ja kuusi vuotta ympäristövaliokunnan puheenjohtajana ja puhemiesneuvoston jäsenenä.

Euroopan parlamentti:

Suomen ensimmäisissä europarlamentin jäsenten vaaleissa vuonna 1996 Esko Seppänen tuli valituksi toiseksi suurimmalla äänimäärällä ja noin 155 000 äänellä. Vuonna 1999 kansallinen äänestysprosentti romahti, samoin äänimäärät, ja Esko Seppänen tuli valituksi noin 60 000 äänellä. Vuoden 2004 vaaleissa äänestysprosentti taas nousi, ja Seppänen tuli valituksi yli 72 000 äänellä. Se oli tällä kerralla neljänneksi suurin äänimäärä.

Vuosina 2002-2003 Seppänen osallistui perustuslakia valmistelleen konventin työhön Euroopan parlamentin delegaation varajäsenenä, jolla oli käytännössä varsinaisen jäsenen oikeudet kuitenkin ilman äänivaltaa. Seppänen ei allekirjoituksellaan vahvistanut perustuslakiluonnosta.

Euroopan parlamentissa Seppänen on Euroopan yhtyneen vasemmiston/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL) ryhmän ja sen byroon jäsen. Hän toimii nykyisin budjettivaliokunnan (COBU) jäsenenä sekä talousarvion valvontavaliokunnan (COCOBU) ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) varajäsenenä. Niistä viimeksi mainittu valiokunta on hänen ensisijainen valiokuntansa, ja siinä hän on ryhmänsä koordinaattori (samoin kuin budjettivaliokunnassa).

Hän on varapuheenjohtaja EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa sekä varajäsen europarlamentin Keski-Aasian maiden (Kazakstan, Kirgisia, Uzbekistan, Tadzikistan, Turkmenistan ja Mongolia) valtuuskunnassa. Kirjalliset työt:

Esko Seppänen toimii monien lehtien (mm. Kansan Uutiset ja Hymy) kolumnistina.

Hän on kirjoittanut seuraavat kirjat: Oy Suomi-Finland Ab (1974), Iso Paha Raha (1975), Uusi Suomi (1977), Raha liikkuu ja käy pyydykseen (1977), Sosialistinen talousjärjestys (1981), Maailman valuuttajärjestys (1982), Ken on maassa rikkahin (Hannu Taanilan kanssa, 1983), Liksaa ja luksusta (1984), Eläköön elämä (Antero Honkasalon kanssa, 1984), Suomi, Itä ja Villi Länsi (joka ilmestyi myös eestiksi, 1987), Uusi ja parempi Neuvostoliitto (Abel Aganbegjanin kanssa, 1988), Indokiina 1990, Oi maamme Suomi (1991), Pankkikirja (1993), EU vai EI? (1994), Punapääoman romahdus (1995), Meppipäiväkirja (1997), Hei, meitä emutetaan! (1997), Brysselin bussi vie NATO:on (1998), Näkymätön vihollinen (1999), Liittovaltio. Nyt! (2001), Hei, meitä natotetaan (2002), Perustuslaki. Nyt! (2002) ja Perustuslakikysymys (2004).

Sotilasarvo:

- RUK:n kurssi 120
- luutnantti

Kielitaito:

Pärjää suomen, ruotsin, englannin ja saksan kielillä sekä tulee toimeen ranskalla ja espanjalla.