Esko Seppänen
29.04.2009 PDF Tulosta Sähköposti

Kapitalismin systeemikriisi on syvä.

 

On alkanut ja jatkuu syyllisten etsintä.

 

 

Tällä kerralla syyllisiä eivät ole rosvoparonit, millä nimellä USA:n presidentti Theodor Roosevelt kutsui 1930-luvulla sen ajan Suuren Laman syyllisiksi epäiltyjä: tuotannollisten yhtiöiden ja rautateiden omistajia.

 

Lamasyyllisiä ovat tällä kerralla pankkiirit: amerikanbanksterit. Heidän johdollaan rikkaat rikastuivat niin, että 0,1 % USA:n rikkaista sai vuonna 2006 tuloja keskimäärin 77 kertaa enemmän kuin 90 % amerikkalaisista tulonsaajista (The Economist 4.4.). Vuonna 1979 sama vertailuluku oli eli he saivat tuloja  vain 20 kertaa enemmän kuin keskiluokkaväki.

 

Mainitun lehden mukaan nämä pankkirosvot (Betolt Brecht: "mitä onkaan pankin ryöstö pankin perustamiseen verrattuna") toteuttivat rikoksensa kirkkaassa päivänvalossa. He olivat systeemi.

 

He keinottelivat itselleen voitot muiden rahoilla, ja kun tuli laskujen maksun aika, yhteiskunta pannaan maksamaan. Obaman neuvonantajina toimivat samat banksterit, jotka ovat kriisisyyllisiä, ja USA:ssa Obaman politiikalla pannaan yksityiset velat valtion maksettaviksi.

 

Kansainvälinen Valuuttarahasto on yksi kapitalismin pelastusveneistä. G20-kokouksessa sille ohjattiin lisää teoreettisia toimintapääomia, mutta käytännössä ei ole vielä löydetty niiden maksajia. IMF:lle luvatusta 1100 miljardista 250 miljardia dollaria on SDR:iä, joka on kansainvälistä setelirahoitusta samaan tapaan kuin USA:n keskuspankki ostaa valtiolta velkapapereita (minkä taas EMU kieltää). Tein aikoinaan Kauppakorkeakoulussa seminaaripaperin SDR:istä, ja sen ansiosta olen niitä harvoja suomalaisia, joka tietää, mitä ne ovat. Ne ovat julkista virtuaalirahaa. G20-politiikalla muiden velat pannaan kaikille - ja sitä kautta myös Suomelle - maksuun.

 

Tämän laman syylliset eivät tehneet mitään hyvää, tarpeellista tai hyödyllistä. He ylivelkaannuttivat systeemin ja jäädyttivät lainamarkkinat. Laman syy on se, että pankkijärjestelmä ei tänään toimi, ja kuitenkin kaiken hyödyllisenkin ja tarpeellisenkin kasvun edellytys on uusi velka.

 

 

Tämän ajan profeetta on Hyman Minsky, joka näki (ajoissa), että vakaa kansantalous kylvää oman tuhonsa siemenet.

 

Ensin otetaan velkaa, josta pystytään hoitamaan korot ja kuoletukset. Seuraavassa vaiheessa otetaan lisää velkaa, josta pystytään hoitamaan enää korot.

Ja sitten otetaan taas lisää velkaa, jonka hoidon perusta on vain omaisuuden jatkuva arvonnousu. Kun virtuaalisista finanssihyödykkeistä tulee tässä vaiheessa finanssiturhakkeita ja niiden hintojen nousu kääntyy laskuksi, koko systeemi kylpee ylivelassa ja on kriisissä.

Sitä aikaa elämme nyt, eikä helpotusta ole näköpiirissä. Positiivisen kehityksen saarnaajat ovat vääriä profeettoja. Puhumalla ei tätä kriisiä ratkaista vaan ainoastaan maksamalla. Maksajina ovat tänään lomautetut ja työttömät, ja he ovat maksajia myös huomenna.

 

Maksajille hyvää mielen osoituksen vappua!

 
21.04.2009 PDF Tulosta Sähköposti

Suomalainen on sellainen, joka on tässä ja ähkyy, tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy.Vanhasen hallitus ähkyy kaikkien suomalaisten nimissä. Se on ähkynyt eduskunnalle EU-poliittisen selonteon, jossa mikään ei erota suomalaista euroalamaisesta, ei mikään, ei edes kuolema ja poliisi.

Tuolla tavalla - Jorma Eton runoa mukaillen - voidaan kuvata Vanhasen-Stubbin EU-linjaa (joka ei poikkea Lipposen ja demareiden linjasta).

 

 

Hallitus aikoo saada eduskunnan tuen tälle linjalleen vielä ennen kesäkuun eurovaaleja.Hallituksella on monia ”tahtotiloja”:

 

 

- Se painostaa Irlannin kansaa hyväksymään kansanäänestyksessä hylätyn EU:n perustuslain eli Lissabonin sopimuksen.

 

- Se painostaa EU-vastahakoisia Norjaa ja Islantia unionin jäsenyyteen.

 

- Se haluaa liittovaltioida unionin ns. yhteisömenetelmällä, niin että päätökset tehdään EU:n elimissä eikä kansallisissa parlamenteissa eikä vähemmistöön jääneiden maiden sovi valittaa.

 

- Se levittää EU:n komission laskemaa väärää tietoa Suomen nettojäsenmaksuista.- Se haluaa houkutella EU:hun ja Suomeen lisää maahanmuuttajia.

 

- Se haluaa ” on turvata tavaroiden, palvelujen ja pääomien eli kapitaalin vapauden ilman EU:n sosiaalista ulottuvuutta.

 

- Se aikoo toimia sähkömarkkinoiden harmonisoimisen eli suomalaisten sähkön hinnan kallistumisen puolesta.

 

- Sen tarkoitus on saada koko Suomi EU:n yhtenäisten maataloustukien piiriin, mikä merkitsee pohjoisen 142-alueen tukien huonontamista.

 

- Se haluaa antaa EU:n suurten valtioiden puhua meidän äänellämme YK:ssa ja myös Suomen elintärkeissä Venäjä-suhteissa.

 

- Se on valmis militarisoimaan Euroopan unionin ja lähettämään suomalaisia rauhaanpakottajia ulkomaisiin sotiin ilman laillista YK:n mandaattia - ja siis natottamaan Suomen.

 

 

Että sellainen Vanhasen hallituksen EU-poliittinen selonteko Suomen eduskunnalle.
 
26.03.2009 PDF Tulosta Sähköposti
Ajankohtainen kakkonen kertoi tiistaina 24.3 hieman epätarkasti Euroopan Parlamentin jäsenten lisäeläkejärjestelmästä, jonka piiriin on vuosien varrella kuulunut 27 suomalaista meppiä. Ohjelma sai minut selvittämään tarkemmin, missä olen mukana.

Ensiksi on todettava, että kyseessä on jäsenten vapaaehtoiseen mukanaoloon perustuva lisäeläkejärjestelmä, jota hallinnoi Euroopan Parlamentti. Varsinainen meppieläke maksetaan jäsenvaltioiden kansanedustajien eläkejärjestelmän mukaan kansallisista budjeteista. Suomessa täysi kansanedustajaeläke 15 vuoden eduskunnan jäsenyyden jälkeen on noin 3 500 euroa, jota vähennetään ns. yhteensovituksessa muiden (tel-)eläkkeiden kanssa niiden määrästä riippuen. Minulla vähennys on noin 900 euroa.

Europarlamentin lisäeläkejärjestelmää hallinnoi parlamentin kvestorien (5 mepin muodostama eräänlainen kansliatoimikunta) perustama eläkerahasto, jonka hallituksen valitsevat järjestelmään kuuluvat jäsenet eläkkeellä olevista vanhoista kollegoistaan. Järjestelmän rahastoja sijoittelee mahdollisimman tuottavasti ja turvaavasti luxemburgilainen pankki.

Lisäeläkejärjestelmä on myös eläkesäästämisen muoto, johon mukana olevat mepit maksavat kuukausittain noin 1200 euroa. Jos ei ota vastaan eläkettä, säästösummansa saa takaisin 3,5 prosentin korolla (ilman parlamentin osuutta).

Järjestelmän tekee edulliseksi se, että meppi maksaa tulevan lisäeläkkeensä rahastointiin 1/3 sen laskennallisesta arvosta ja parlamentti 2/3. Vuoden 2009 talousarvion mukaan parlamentin maksut ”vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään” ovat 9,1 miljoonaa euroa. Summan suuruus oikeuttaa olettamaan, että parlamentti vastaa eläkkeistä ja että nykymeppien maksut eivät riitä eläkkeiden maksuun toisin kuin Suomen työeläkejärjestelmässä. Meillä kaikki työeläkkeet maksetaan eläkemaksuista ja ylijäämärahaa riittää kasinopelattavaksi eläkerahastoihin.

Lisäeläkkeen meppi saa eläkkeelle jäätyään 60-vuotiaana, ja sen suuruus määräytyy jäsenyysvuosien mukaan: 3,5 % vuodelta 40 prosentista EY-tuomioistuimen tuomarin peruspalkkaa. Se tuottaa kuukausieläkettä noin 270 euroa jäsenyysvuodelta, minun tapauksessani 10 vuodelta 2700 euroa kuukaudessa.

Itse olen siitä maksanut järjestelmään minulle maksettavan noin 6 vuoden eläkkeen - jos luxemburgilaisen pankin eläkerahastosijoitukset kaiken maailman osakepeleihin eivät mene aivan päin peetä. Nyt ne ovat menneet maailman muiden eläkesijoittajien tapaan päin mainittua peetä.

Siitä syystä parlamentin byroo on päättämässä erityistoimista, joilla säilytetään järjestelmän maksuvalmius: lopetetaan eläkejärjestelmään kuuluneet (eläkekertymän neljänneksen suuruiset) kertakorvaukset eläkkeiden maksun muotona.

Tiedossani ei ole, että eläkejärjestelmän sijoitustappioita muuten paikattaisiin Euroopan Parlamentin varoista, mutta arvelen, että vastuussa lisäeläkesitoumuksista - ja niin ollen myös sijoitustappioista - on parlamentti. En tiedä, kun tästä eläkejärjestelmästä ei meillä mukanaolijoillakaan ole yksityiskohtaista tietoa. Taloudellisia etuisuuksia piilotellaan sillä tavalla julkisuudelta.

Lisäeläkejärjestelmä päättyy niin että uudet mepit eivät enää kesäkuun 2009 vaalien jälkeen pääse siihen mukaan. Siihen on syynä se, että Euroopan Parlamentti rupeaa maksamaan meppien yhtenäispalkat ja eläkkeet europarlamentin budjetista (kun ne tähän saakka on maksettu jäsenvaltioiden budjeteista kunkin maan kriteerien mukaan). Samalla niiden verotuksessa siirrytään EU-veroon, joka on edullisempi kuin kansalliset verot.

En ollut henkilökohtaisesti mukana järjestelmässä kaudella 1996-1999, kun ajattelin, että meppihomma olisi minulle vain tilapäinen luottamustoimi. Siitä tuli kuitenkin eläkevirka, mikä selvisi vasemmistoliiton sitoutuessa vuonna 1999 Lipposen hallitukseen. Kun Euroopan Parlamentti tarjosi tulevalle eläkeläiselle järjestelmän mukaisen työsuhde-edun eli lisäeläkkeen, tartuin syöttiin. Se on kultapossukerhon jäsenetu, etuoikeutettujen ihmisten lisäansio, jonka kustantamiseen olen kyllä myös itse osallistunut kymmenen vuoden ajan eläkesäästömaksuilla.

Heinäkuussa jään 63-vuotiaana eläkkeelle.
 
05.04.2009 PDF Tulosta Sähköposti
Valtio omistaa yli puolet Fortum Oy:n osakkeista.

Yhtiö tuli aiemmin tutuksi johtajansa Mikael Liliuksen kymmenien miljoonien eurojen optioedusta.

Nyttemmin on noussut kohu Liliuksen supereläkkeestä: 40 000 euroa kuukaudessa.

 Suomalaisilla sähköyhtiöillä on EU:ssa kaksi voittoautomaattia: markkinoiden EU-harmonisointi tukkusähköpörsseineen sekä päästökauppa. Niiden kautta EU pitää huolen siitä, että Fortum saa Liliuksen tulojen maksuun (yli)voittonsa täysimääräisinä suomalaisilta sähkön tarvitsijoilta.

Sähkön hinnan määrää ”kilpailu”, jossa kaikkien maiden sähköstä pyritään tekemään samanhintaista. Kun Suomessa sähkö on ollut halvempaa kuin muualla, EU:n direktiiveillä nostatetaan meillä sähkön tuotantohinnoista irrallista, sähköpörssitettyä kuluttajahintaa markkinoiden harmonisoinnin nimissä.

Sähkön hintaa on tähän saakka vedätetty ylöspäin niin, että - Fortumin johdolla - yhtiöt eivät ole investoineet uuteen tuotantoon. Tuotannon lisäämättä jättämisestä syntyneet ylivoitot on sitten jaettu omistajille, joista puolet on Fortumissa yksityisiä, suurelta osin ulkomaisia sijoittajia (lue: osinkojen perässä juoksevia kasinopelureita).

Sähköntuotannon voittoautomaatti on toiminut niin tehokkaasti, että edes Lilius ei ole kehdannut jakaa kaikkia voittoja osinkoina. Kun kotimaahan ei ole voinut investoida siksi, että lisätuotanto olisi laskenut sähkön hintaa, Fortum osti sähköyhtiö (TGK-10) Venäjältä, kaukaa Uralilta. Hinta oli 3 000 000 000 euroa, ja myyjänä toimineen Venäjän valtion näkökulmasta kauppahinnan vakuutena ovat Fortumin suomalaiset asiakkaat.

TGK-10 on huonossa kunnossa ja tarvitsee uutta investointirahaa Suomesta. Fortumin sähkön hinnankorotuksilla ynnä EU:n direktiiveillä sitä kertyy yhtiön kassaan Suomesta Venäjälle vietäväksi.

Suuri ongelma on investoinnin takaisinmaksu: saadaanko rahat koskaan takaisin. Sitä vaikeuttaa merkittävästi ruplan devalvaatio. Venäjällä poliitikot eivät myöskään äänestäjiensä etujen puolustajina salli (ulkomaisten) yhtiöiden perivän energiasta samanlaisia ylivoittoja kuin Suomessa - ja EU:ssa - saa periä.On niin ollen pelättävissä, että TGK-10:n ostoa varten otetut lainat tulevat maksuun suomalaisissa sähkön hinnoissa.

Eläke oli Liliuksen pelastusvene pois TGK-10:n oston rahojen takaisin kotiuttamisesta.
 
19.03.2009 PDF Tulosta Sähköposti

Jatkan työeläkejuttua Yleisradion viimeviikkoisen A-Talk -ohjelman jälkilöylyinä. Olen saanut sellaista palautetta osuudestani, että halutaan lisää tietoa. 

Monet eläkeläiset luulevat, että he ovat itse itselleen säästäneet omat eläkkeensä ja että ne maksetaan työeläkejärjestelmän rahastoista. Luulo on 100 % väärä. Rahastoista ei käytetä sentin senttiä eläkkeisiin, vaan työeläkkeet maksetaan työssä olevien työntekijöiden palkkoihin perustuvista vuosittaisista eläkemaksuista.  

Rahastot elävät eläkeläisille maksettavista eläkkeistä riippumatonta sijoituselämää, eikä kukaan tiedä, mihin niihin koottuja varoja joskus käytetään vai käytetäänkö mihinkään. Jos työnantajilta kysytään, ei niitä ainakaan eläkkeisiin käytetä.Työeläkerahastot ovat ei-kenenkään rahaa, isännättömiä pääomia. Niin niitä voidaan käyttää vapaasti esimerkiksi keinotteluun. Kukaan ei tunne henkilökohtaista kipua siitä rahastosijoitusten arvon romahtamisesta, mikä tapahtui viime vuonna.

Eniten kuihtui varoja pois seurauksena eläkeyhtiöiden osakekeinottelusta. Rahastojen - kalliilla - ostamien osakkeiden arvojen alenema oli 22 000 000 000 euroa.  

Kasinomeiningillä on taustansa. Eduskunta nimittäin antoi vuonna 2006 yksimielisesti luvan - ilman että täysistunnoissa käytettiin asiasta yhtään puheenvuoroa - lisätä eläkerahakeinottelua osakeostoin. Sen jälkeen yhtiöt ostivat kilvan toistensa kanssa ulkomaisia osakkeita ja riskipitoisia hedge-rahastojen osuuksia.

Kilpailun siitä, kuka on sijoittanut eniten eläkerahoja riskisijoituksiin, voitti Kuntien Eläkevakuutus (KEVA). Sen rahastojen arvosta oli enimmillään lähes puolet kiinni osakkeissa. Riskinoton tulos vuodelta 2008 oli noin 4 000 000 000 euron arvonalenema kuntaeläkeläisten rahastoissa. 

Kun eduskunta pantiin viime syksynä pelastamaan poikkeuslailla työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus, sitä ei tarvinnut tehdä kunnallisten eläkerahojen kirjanpidollisten tappioiden tasaamiseksi. Valtion ja kuntien eläkerahastoilla ei ole vakavaraisuusvaatimusta, ja ne voivat keinotella rahoillaan parhaan - niiden kyseessä ollen huonon - kykynsä mukaan.

Julkisyhteisöjen rahastosijoituksista oli tehty enimmillään 4/5 ulkomaille ja viety pois palvelemasta suomalaista kansantaloutta. 

Poikkeuslailla eduskunta pelasti ennen muuta yksityisten yhtiöiden vakavaraisuuden sallimalla niiden keinottelun heikentämien taseiden kirjanpidollisen valohoidon. Kaiken kaikkiaan pelastuspaketin kirjanpidollinen arvo oli 7-8 miljardia. Kansaedustajilla ei ollut harmaintakaan aavistusta - lähes ilman keskustelua eduskunnan läpi uitetun ja siellä yksimielisesti hyväksytyn - poikkeuslain taloudellisista mittasuhteista.

Työeläkeyhtiöiden veloista tehtiin saatavia. Yksityisten yhtiöiden riskisijoitukset pantiin yhteisvastuuseen koko työeläkejärjestelmän piikkiin. Yhtiöt saivat siirtää miljardin eläkerahastojen kartuttamiseen tarkoitettuja varoja omiin toimintapääomiinsa. Hyvästi se miljardi!Lainmuutoksen ansiosta esimerkiksi työeläkeyhtiö Ilmarisen 4 338 miljoonan euron sijoitustappio kääntyi yhtiön kirjanpidossa 6 miljoonan euron voitoksi.  

Mitä tekee näissä asioissa vasemmisto? Se vaikenee.  

Työeläkejärjestelmää hallinnoi Suomessa konsensusmafia, joka koostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen - pääasiassa kokoomuslaisista ja sosialidemokraattisista - pampuista. Laiva on lastattu sinipunalla. Tässäkin asiassa ”valta kulkee narussa, josta se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan”.

Kaikista eläkemiljardeista lähes 2/3 on sijoitettu ulkomaille (ja tappiot ovat pääsääntöisesti ulkomaista alkuperää). Niin epäisänmaallisesti toimii työeläkesinipuna, tuo kokoomuslaisten ja demareiden epäpyhä konsensus.

 
<< Alkuun < Edellinen 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 20 / 55