Esko Seppänen
26.10.2009 PDF Tulosta Sähköposti

Porvaripoliitikot ovat olleet kansallisia kettuja kotimaisen kanatarhan vartijoina.Eduskunnan oikeistoenemmistö jatkaa kansanvarallisuutemme yksityistämistä (mihin suursyyllisiä löytyy myös vasemmalta, itsekehun Suomen ennätystä tavoittelevan Paavo Lipposen hallitusvasemmistosta).  

Kaikki on edelleen kaupan.Lokakuun puolivälissä eduskunta äänesti jopa malmien tutkimuspalveluja myyvän valtion omistaman pienen liikelaitoksen Labtiumin yksityistämisestä. Myyntivaltuutus annettiin oikeiston äänin 103-61, ja oikeistoon luetaan Suomessa - toisin kuin muissa maissa - vihreät.

Labtiumin palveluksia ostavat Suomen 12 malmikaivosta, ja ne ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ulkomaisessa omistuksessa. Se on maallemme todellinen turvallisuusriski. Siitä, että kaivostuotot vuotavat Villiin Länteen, vaietaan, ja ”on maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivanet”. Olisi pitänyt pitää omissa käsissä avaimet maapohjamme aarreaittaan. 

Media myy vanhaa russofobiaa, kun se markkinoi kansallisia turvallisuusriskejä venäläisten kesämökkihankinnoissa tai Itämeren kaasuputken rakentamisessa. Kaasuputken rakentajiin kuuluu Venäjän ohella putken toisessa päässä oleva Saksa. Jos Venäjä on, miksei Saksa ole,  samanlainen turvallisuusriski? Jos minä olisin Venäjän tai Saksan johdossa, en vetäisi putkea Baltian maiden tai Puolan läpi. En antaisi näille maille tilaisuutta toimia Ukrainan tapaan ja politisoida Keski-Euroopan kaupalliset kaasutoimitukset – tai varastaa (niin kuin Ukraina on tehnyt) kaasua putkesta. 

Ei riitä, että vain reagoidaan.Vasemmiston alennustilan loppu ja sen uutta luova tuleminen liittyy uusiin aloitteisiin. Siinä mielessä erinomainen on Paavo Arhinmäen ehdotus siitä, että rahan vähittäiskauppaan perustetaan uusi keinotteluvapaa valtion pankki: Kansanpankki. Valtion olisi taattava kansalaisten säästöjen säilyminen tulevien pankkikriisien yhteydessä, mitä Suomen markkinoita hallitsevat ulkomaiset pankit eivät tee, ja sisään saatavilla säästöillä voitaisiin sitten rahoittaa asunto-, opiskelu- ja pienyrityslainoja. Kansanpankki voisi maksaa talletuksista ja periä luotoista markkinakoron, mikä riittäisi pankin juoksevien kulujen rahoitukseen. 

Ei ole tarpeen julistaa sotaa ulkomaista omistusta vastaan vaan ristiretki kotimaisen omistuksen puolesta. Uusien kaivosten kotimaistamisesta silti pitäisin kiinni.

Ja olisi pidettävä huoli siitä, että Suomi ei vuoda ulkomailta lainattuja elvytysmiljoonia suomalaisia työehtosopimuksia kiertävien ulkomaisten reppufirmojen hyväksi.

 
22.07.2009 PDF Tulosta Sähköposti

Työni ja toimeni Euroopan parlamentin jäsenenä on päättynyt.

Sen johdosta uudistan kotisivuni. Uudet sivut tulevat käyttöön lokakuussa.

Alan uudeksi subjektiksi vailla mitään sidonnaisuuksia ja riippuvuuksia, ja siinä ominaisuudessa kommentoin maailman menoa.

Palataan asioihin.

 
11.06.2009 PDF Tulosta Sähköposti

Vasemmistoliitto saa nyt uuden puheenjohtajan. 

 

Varoitin jo kunnallisvaalien jälkeen, että puolue ei voi mennä eurovaaliin Martti Korhosen puheenjohdolla. Pelkäsin pahinta. Se pahin toteutui.  

 

Martti Korhonen ei ole paha ihminen. Päinvastoin. Hän on kiltti, solidaarinen ja sosiaalinen. Mutta se ei riitä, jos hän on useissa asiakysymyksissä puoluetoimiston osaamattomuustradition armoilla. Puolue on toimitsijoidensa opeilla harvoin oikeassa. 

 

Palaan toisessa yhteydessä siihen, millainen valta puoluetta todellisuudessa pyörittää. Tässä yhteydessä puhun vain EU-politiikasta.  

 

Vasemmistoliitolla ei ole ollut omaa EU-politiikkaa. Sillä ei ole ollut kantaa unionin tärkeisiin poliittisiin asiakysymyksiin, kuten uuteen perustuslakiin eli Lissabonin sopimukseen. Eduskunnassa ne edustajat, jotka olivat saaneet voimallisimmin ay-liikkeen vaalikulujensa maksajaksi, äänestivät sen puolesta. Mukaan luettuna eduskuntaryhmässään vähemmistöön jäänyt Martti Korhonen.  

 

Puolueella ei ole muun eurooppalaisen vasemmiston joukoissa omaa EU-identiteettiä. Se ei ole ollut mukana vasemmiston europuolueessa ja se on tehnyt näkymätöntä pesäeroa europarlamentin vasemmiston GUE/NGL-ryhmään. Euroedustajaansa se ei ole pitänyt yhteyttä. Siis niin päin, että puolue ei ole pitänyt yhteyttä euroedustajaansa. Se johtui puoluejohdon EU-myönteisestä linjasta, jolla ei ollut – niin kuin nähtiin – äänestäjien tukea.  

 

Puoluejohdon oman tunnon voima katsottiin eurovaaleissa. Vaalit olivat puoluejohdon junailu, jossa ei kysytty neuvoa tai apua istuvalta mepiltä, joka pidettiin syrjässä vaalitaistoista. Vastuu vaalien mene(s)tyksestä on puoluejohdon, joka on vieraantunut äänestäjistään. Puheenjohtaja Martti Korhonen tekikin oikean johtopäätöksen. Hänen johdollaan puolue oli menettänyt yhteyden Eurooppaan.  

 

Martti Korhosen mukaan puolueella ei ole niinä kymmenenä vuotena, jolloin olen yksin edustanut suomalaista laitavasemmistoa GUE/NGL-ryhmässä, ollut omaa meppiä. Mutta eipä ole puolueella ollut myöskään vastaavana aikana EU-politiikkaa, jota ajaa.

 

 

Syy vaali katastrofiin on se, että puoluejohto ei ole uskaltanut asettaa EU-myönteisyyttään ja alistumistaan ay-pomojen EU-myönteiseen peesiin oman jäsenistönsä ja puolueen päättävien elinten testiin.  

 

Toivon menestystä Paavo Arhinmäelle uuden keskustelevan, vapaan ja vain kannattajiaan kunnioittavan Vasemmistoliiton luomiselle! Tehtävä on messiaaninen, mutta Paavo on oikeassa kieltäytyessään Messiaan roolista. Oikeassa elämässä sellaisia jumalolentoja ei ole. On vain ihmisten yhteisö, ja Vasemmistoliitossa on löydettävä uusi yhteisöllisyys. Valta on palautettava valituille henkilöille.

 
08.07.2009 PDF Tulosta Sähköposti

Olen vielä Euroopan parlamentin jäsen. En enää kauaa. Ensi tiistaina (14.7) minusta tulee entinen meppi ja 63-vuotias vireä eläkeläinen. On aika palata Bryssälästä, eukkujen paratiisista, puhumaan entistä enemmän synnyinmaan asioista, politiikastakin.

  

Niissä merkeissä privatisoin lähiaikoina nämä kotisivuni.

 

 

Tänään hämmästelen sitä, miten suomalaiseen keskusteluun kuuluu vain yksi asia kerrallaan siihen tapaan kuin joka tuutista tulee Kuntien eläkevakuutusta. Ei niin, että vaalirahoitus saataisiin salata. Itse asiassa vaadin myös kokoomusta ja demareita julkistamaan vaalirahoituksensa, mistä ne ovat kieltäytyneet. Minusta nyt pitäisi puhua myös Kuntien eläkevakuutuksen miljarditappioista epäonnistuneen ulkomaisen pörssikeinottelun seurauksena.  

 

Suomella on työeläkevasemmisto. Demareiden ay-pomot (ja jokunen vasemmistoliittolainenkin) on vedetty mukaan - yhdessä työnantajien kanssa - hallinnoimaan työeläkejärjestelmää ja sen rahastoja. Myötähallinnoiminen oli hinta, jonka oikeisto joutui 1960-luvulla maksamaan siitä että eläkejärjestelmä annettiin valtion sijasta yksityisiin käsiin.

 

Monet eläkeläiset luulevat, että he ovat itse itselleen säästäneet omat eläkkeensä ja että ne maksetaan työeläkejärjestelmän rahastoista. Luulo on 100 % väärä. Rahastoista ei käytetä sentin senttiä eläkkeisiin, vaan työeläkkeet maksetaan työssä olevien työntekijöiden palkkoihin perustuvista vuosittaisista eläkemaksuista.  

 

Rahastot omasta puolestaan elävät eläkeläisten  eläkkeistä riippumatonta sijoituselämää, eikä kukaan tiedä, mihin niihin koottuja varoja joskus käytetään vai käytetäänkö mihinkään. Jos työnantajilta kysytään, ei niitä ainakaan eläkkeisiin käytetä. 

 

Työeläkerahastoissa oli vuoden 2007 lopussa 122 000 miljonaa euroa, mutta ei ole enää. Pörssitsunami iski niihin hullun rahan taudin voimalla niin, että viime vuoden päättyessä työeläkerahastoissa oli 21 000 miljoonaa euroa vähemmän katetta niihin siirretyille eläkemaksuille. Eläkeläiset olivat menettänee viidenneksen rahastojensa katteesta. 

 

Eniten kuihtui varoja pois seurauksena eläkeyhtiöiden osakekeinottelusta. Rahastojen - kalliilla - ostamien osakkeiden arvojen alenema oli 22 000 miljoonaa euroa. Suurimmat miljarditappiot kärsi Kuntien eläkevakuutus: yli 4 000 miljoonaa euroa persnettoa, josta suurin osa eli seurausta ulkomaisesta pörssikeinottelusta; olihan Kuntien eläkeläisille kuuluvista työeläkevaroista enimmillään lähes puolet sijoitettu ulkomaisiin pörsseihin. Kun tuhoisa tsunami iski pörssikursseihin, Kuntien eläkevakuutus menetti 24 miljardin sijoitustensa arvosta yli 4 miljardia. 

 

Oli toinenkin julkinen tunari, joka pelasi pörssipelejä ulkomailla ja kirjasi siitä suuria arvonalennuksia: valtion eläkerahasto. 

 

Nämä julkisten alojen työeläkerahastot ovat järjestelmässä erityisasemassa: niille ei ole asetettu rahojen sijoitustoiminnassa samaa vakavaraisuusvaatimusta kuin mikä vaaditaan ay-pomojen löysästi myötäkaitsemilta yksityisiltä yhtiöiltä. Kun suuryhtiöistä Ilmarisen sijoitustoiminta tuotti viime vuonna yli 4 000 miljoonan euron tappion, eduskunta sääteli sen hyväksi lain, jonka ansiosta yhtiö pystyi näyttämään voitollisen tilinpäätöksen! Eduskunnassa työeläkeyhtiöillä on aina ystävä, jonka palvelukset eivät kuitenkaan ulotu eläkeläisiin. 

 

Toinen suuri yhtiö Varma keinotteli muita enemmän tarjolla olevien kaikkein epämääräisimpien sijoituskohteiden eli ulkomaisten hedge-rahastojen osuuksilla – eikä Kuntien eläkevakuutus ollut vapaa niidenkään sijoitusten arvonalenemisista.  

 

Pörssi- ja muuta keinottelua puolustetaan sillä, että valtiovalta on asettanut eläkerahojen sijoitustoiminnalle 4 prosentin tuottovaatimuksen, mihin työeläkeyhtiöt sanovat pääsevänsä vain keinottelun avulla. On tässä yhteydessä pantava merkille, että kuntien ja valtion eläkerahoilla keinotellaan, vaikka niillä ei ole vastaavaa tuottovaatimusta. 

 

Työeläkejärjestelmässä on tällä hetkellä kymmenien miljardien eurojen vastuuvaje, joka voidaan kattaa vain eläkemaksujen korotuksilla tai eläkkeitä alentamalla. 

 

Siitä soisin puhuttavan sen jälkeen, kun Kuntien eläkevakuutuksen epäsuorilta näyttävät vaalirahasotkut on selvitetty.  

 

Ettei eronneen toimitusjohtajan kanavoima vaaliraha vain olisi ollut voitelurahaa Kevan hallituksen puheenjohtajan ja muiden valvojien huomion kääntämiseksi pois toimitusjohtajan vastuulla olleen keinottelun miljarditappioista? Osasyylliset vaikenevat täyssyyllisistä?
 
14.05.2009 PDF Tulosta Sähköposti

Eurovaalit ovat tulossa sunnuntaina 7.6.

 

Kun en ole ehdokas, seuraan vaaleja pääasiassa katseella.

 

Vasemmistoliiton listalta löytyy pääasiassa euromyönteisiä ehdokkaita. Valitettavasti ehdokasasettelu on sellainen.

 

Itse aion äänestää Brysselin avustajaani Anna Mikkolaa, jonka uskon toimivan parlamentissa asiantuntevasti ja poliittisesti samantapaisella linjalla kuin mitä itse edustan. Toki nuori ihminen (27 vuotta) suhtautuu maailmaan menoon oman sukupolvensa näkökulmasta, eli minkäänlaisesta Seppäs-kloonista ei tässä ole kysymys.

 

 

 
<< Alkuun < Edellinen 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 19 / 55