|
Tämän joulun ja vuodenvaihteen ajan olen ollut Kaliforniassa, sukuloimassa. Pari yksittäistä kuluttajapoliittista asiaa on noussut esille. Ensiksikin bensiinin halpuus. Teiden varsilla sitä myytiin hintaan 2,83 dollaria/gallona eli noin 0,50 euroa/litra. Se on vain runsas kolmannes Suomen hinnoista. Kun ajoimme autolla San Franciscosta Los Angelesiin joulun pahimman paluuliikenteen aikaan, oli sellainen ruuhka, että autojono seisahteli jo 400 kilometriä ennen määränpäätä. Juhannuksen aikaan Suomen viitostiellä Lusissa autojonon pituus on vain kolmisenkymmentä kilometriä, ja sekin tuntuu sietämättömältä tyhjäkäymiseltä. Isossa maassa ovat isot jonot (ja suuret päästöt), pienessä pienemmät. Miksi ei USA:ssa sitten käytetä joukkoliikennettä? Sitä ei ole. Ja vaikka San Franciscon ja Los Angelesin väliä kulkeekin juna, täällä Hollywoodin päässä ei ole sellaista paikallista joukkoliikennettä, että tultaisiin toimeen ilman henkilöautoa. Näissä oloissa USA:ssa ei ole helppo korottaa äänestäjille maksuun tulevia bensaveroja tai säätää päästörajoituksia, ja voi olla, että EU:ssakin hyvät päätökset jäävät toteuttamatta amerikkalaisten jatkaessa nykymenoaan ja antamalla muille maille epäterveen elämänmenon houkuttelevan mallin. Toinen – suomalaisittain – mielenkiintoinen asia on sikainfluenssarokotus. Kun Suomessa on pulaa rokotteista, USA:ssa rokotuksia käytetään ostoskeskusten ja apteekkien sisäänvetotarjouksina. Rokotuksen saa sekatavarakaupasta jopa 10 dollarin (7 euron) tarjoushintaan. Mikä ihmeellinen rokotepula meillä on Suomessa? Olen ottanut rokotuksen, vaikka sen turhuudesta ja jopa vaarallisuudesta (ja lääketehtaiden voitontavoittelusta sekä viruksen tarkoituksellisesta liikkeellelaskusta) käydäänkin vilkasta keskustelua (esimerkiksi osoitteessa www.anttiheikkila.com). Lähden siitä, että pandemialääkäreiden arvioihin on helpompi luottaa kuin niksauttajien, mutta tämä ei ole luottamuslause Suomen viranomaisten toimille tässä asiassa. Mitä Amerikan asioihin yleisesti ottaen tulee, ihmisissä on energiaa, sosiaalisten suhteiden verkosto on kannustava eikä kaikki muukaan ole päin peetä, vaikka monet asiat ovat. Maan yksityisten pankkien omistama keskuspankkijärjestelmä Federal Reserve (Fed) rahoitti joulukulutusta setelirahoituksella eli lainaamalla valtiolta virtuaalirahaa, siis rahaa, jota niillä kummallakaan ei ollut. Pankkien voittoja kasvatettiin myös lainaamalla niille suoraan tätä keskuspankkirahaa nollakorolla. Voitoista pankkien toimitsijat ottavat jopa 2/3 (Morgan Stanleystä) itselleen bonuksina, joita valtiovalta ei pysty estämään tuomitsevista puheista huolimatta. Ottajat aina ottavat. Keskuspankin tase on kaksinkertaistunut hullun rahan taudin jälkihoidossa (mukaan lukien pankkien ja suuren vakuutusyhtiön kansallistaminen), ja liittovaltion budjettivaje vuonna 2009 oli yli 10 % BKT:sta. Se - ja setelirahoitus - tarkoittaa sanoa, että USA ei pääsisi noilla toimilla EU:n jäseneksi niin halutessaan. USA:sta puhuttaessa on pidettävä mielessä, että se on liittovaltio, jossa monet ns. julkisen palvelun tehtävät hoidetaan osavaltioiden tasolla. Jos on velkaantunut liittovaltio, vielä velkaisempia saattavat olla osavaltiot, mukaan luettuna Kalifornia. Seaikoo supistaa sosiaaliturvamenoja 20 miljardilla dollarilla, jotta 60 miljardin dollarin budjettivaje ei kasva entisestään. Köyhien kyykyttäminen on sitä reagonomics-talouspolitiikkaa, jossa säästöt saadaan sulkemalla mielisairaalat ja panemalla potilaat avohoitoon kaduille.
Jos ovat Euroopassa konkurssia tekemässä muutamat kansallisvaltiot, USA:ssa ovat yhtä persaukisia jotkut osavaltiot.
Mantra on, että veroja ei koroteta; että eletään velaksi. USA:ssa matala verotus on illuusio, sillä kohtuullista on kutsua (yksityisiä) sairausvakuutusmaksuja veroiksi; kukaan järkevä ihminen ei jätä ottamatta sairausvakuutusta. Yksityinen järjestelmä osoittaa USA:ssa tehottomuutensa. Maassa käytetään terveyspalveluihin 15 % BKT:sta, meillä puolet siitä. Meillä kaikki kansalaiset ovat julkisen terveydenhoidon palvelujen piirissä, kun taas USA:ssa kymmenillä miljoonilla köyhillä ei ole sairausvakuutusta ja he ovat terveyspalvelujen hoitoheittopusseja.
Meillä verovaroin kustannettava koulutuskin maksetaan USA:ssa omasta pussista. Yliopiston vuosimaksu saattaa olla jopa 40 000 dollaria, eli koulutuksessa ei ole tasa-arvoa niin kuin Suomessa on. Lamasta ja 10 prosentin työttömyydestä huolimatta Wall Streetin pörssikurssit nousevat. Se on vakuuttava osoitus siitä, että rahatalous on erkaantunut reaalitaloudesta ja että – lähivuosina Fedin setelirahoituksen ja pankkien nollakorkojärjestelmän purkamistoimien aikaan – odotettavissa on inflaation aika. Se on tapa nollata USA:n ylivelkaantuminen.
Hyvää uutta vuotta vaan. Välitetään. |
