USA on ylivelkaantunut ja velkaantuu tänä vuonna lisää 1 500 miljardia dollaria. Se merkitsee joka päivä lisää velkaa 4 miljardia taalaa. Silti dollari vahvistuu suhteessa euroon! Kun taloudellinen taantuma on iskenyt Atlantin takaa Eurooppaan rajulla voimalla, sen johdosta esitetään (muun muassa suurkeinottelija George Soros ennustelee) euron konkurssia. EU:n yhteisen rahan pohja pettää. Maailmanlaajuinen talouskriisi on tuonut mukanaan valtioiden menojen kasvun ja ns. velkaelvytyksen. Valtiot yrittävät nyt ylläpitää taloudellista toimeliaisuutta budjettivajeiden avulla: otetaan velkaa velan päälle. Velkaelvytystä voidaan kutsua myös setelielvytykseksi, vaikka rahaa ei enää tarvitsekaan painaa setelinpainokoneilla vaan sitä luodaan tietokoneilla tuottamalla dollaribittejä yleiseen rahankiertoon. Siltä pohjalta, lähivuosina, tulollaan on maailmanlaajuinen inflaatio? Niinhän ne on aina ennenkin maksettu sotavelat, ja tässä tapauksessa ne maksetaan ilman mitään suursotaa. Inflaatiolla maksetaan rikkaiden velat ja kyykytetään köyhiä. Siitä, miten kyykytetään, enemmän uudessa kirjassani "Hullun rahan tauti". Suhteessa Suomeen Ruotsi on ollut suuri hyötyjä siitä, että se ei luopunut omasta rahasta. Kun kruunu on devalvoitunut suhteessa euroon, Ruotsin kilpailukyky on esimerkiksi verrattuna Suomen sahateollisuuteen ylivertainen. Sahojen menekkivaikeudet ovat yksi hinta, joka Suomessa maksetaan eurosta. Euron perustana olevaa talouspolitiikkaa valvoo EU:n komissio, joka on tulkinnut valtioiden budjettivajeita rajoittavaa kasvu- ja vakaussopimusta niin, että "poikkeuksellisissa oloissa" sallitun 3 prosentin budjettivajeen rajan saa ylittää. Nyt ovat ne poikkeukselliset olot.Suurten maiden kyseessä ollen ei olojen ole aikaisemmin tarvinnut edes olla poikkeukselliset, jotta budjettivajeen ylärajan on saanut ylittää. Maiden eriarvoisuudesta puhui viime viikolla Euroopan parlamentissa Tshekin oikeistolainen presidentti Vaclac Klaus. Hän totesi, että europarlamentissa ei toteudu klassinen parlamentaarinen demokratia, jossa hallituksella on oppositio. Europarlamentti on hänen mukaansa yhden ainoan vaihtoehdon parlamentti, jossa arvostelijat leimataan Euroopan vihollisiksi. Kansalaisen ja unionin edustajan suhde ei ole normaali äänestäjän ja häntä edustavan poliitikon välinen suhde, vaan kuilu on vielä paljon leveämpi kuin jäsenmaiden sisässä. Se kuilu on Klausin mukaan EU:n demokratiavaje. EU:ssa ei ole oikeaa demokratiaa. Kun näin puhuu Tshekin presidentti, näyttää se sokea oikeistolainenkin kana ainakin jossakin maassa löytävän demokratian jyvän. Suurten maiden eriarvoisen aseman EU:ssa on lopulta huomannut myös ulkoministeri Alexander Stubb, jonka naiivi usko EU:n demokratiaan on alkanut horjua vasta hänen alkaessaan oppia tarkastelemaan unioniaan myös oman maansa eikä vain sen iänikuisen EU:n näkökulmasta. EU:n demokratiavaje on sen isojen jäsenmaiden ylikansallinen ylivalta pienten maiden olemiseen ja elämiseen, ja se on EU:n olemus. Stubb tarvitsee vielä jatko-opintoja isänmaan puolustamisen asiassa, kuten Nato-vapaan Suomen ylläpidossa. Meille turvallista on olla eri veneessä valtioterroristien ja sotijavaltioiden kanssa, ja pojan pitää vähitellen oppia se ymmärtämään. |
Tänään julkistettiin tiedot Suomen työeläkerahastojen surkeasta kohtalosta vuonna 2008. Kapitalismin mustan syksyn jälkeen ja seurauksena työeläkerahojen arvo aleni 122 miljardista 105 miljardiin euroon.
Syy oli pörssikurssien romahdus. Työeläkelaitokset olivat sijoittaneet osakekurssien nousun vuosina entistä suuremman osuuden tulevien työeläkeläisten varoista sellaisiin kalliisiin ulkomaisiin osakkeisiin, joita nyt saa halvalla. Jos oli tarkoitus ostaa osakkeita, piti odottaa ja ostaa niitä nyt eikä pörssien hulluina päivinä.Viime vuoden puolella hyväksytyllä lakimuutoksella työeläkeyhtiölle tehtiin niiden taseiden pelastamiseksi miljardin tulonsiirto eläkeläisten varoista.
Uudessa kirjassani "Hullun rahan tauti" (Tammi 2009) kuvaan sitä näin: "Kun Suomessa valtiovalta on isännättömän eläkerahan nöyrä palvelija, hallitus ehdotti lokakuussa 2008 vaikutuksiltaan taannehtivaa lakia itse itsensä vaikeuksiin saattaneiden eläkeyhtiöiden kirjanpidollisen vakavaraisuuden pelastamiseksi. Lain mukaan eläkesijoitusten todellinen arvonalenema saadaan salata rahojen todellisilta omistajilta: nykyisiltä ja tulevilta eläkeläisiltä. Missä sosiaali- ja terveysministeriö, siellä työeläkelaitosten sätkynukke. Vakuutusmatemaatikko Olli Pusa kuvasi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän esittämää pelastuspakettia Helsingin Sanomissa näin: ”Vakuutusyhtiöiden tuottovaatimusta tältä vuodelta pienennetään taannehtivasti, merkittävä osa osakesijoitusten tappioista ’sosialisoidaan’ vakuutusyhtiöiltä järjestelmän yhteiseksi vastuuvajaukseksi, ja osa järjestelmän veloista kuitataan ja siirretään toimintapääomiin.” Näin valtiovalta sallii yhtiöille tempun à la paroni von Münchausen, joka nosti itse itsensä tukasta ilmaan. Temppu tehtiin niin, että työeläkeyhtiöt saavat jättää osan vakuutusmaksuista toimintapääomiinsa eikä niitä tarvitse kirjata tulevien eläkkeiden katteeksi vanhuuseläkerahastoihin. Sillä tavalla yhtiöt saivat sosiaali- ja terveysministeriön ylivalvojan Tarmo Pukkilan laskelmien mukaan tulevien eläkeläisten rahoista 1 000 000 000 euron edun omaksi hyväkseen. Näistä valtiovallan hyvään tahtoon perustuneista rahoista yhtiöt halusivat jakaa hyvien hötövoittovuosien tapaan asiakashyvityksiä eli maksunpalautuksia työnantajille. Valtiovallan edustajana Pukkila esitti julkisesti, että yhtiöiden ei pitäisi jakaa salatukiaisia. Yhtiöt tekevät kuitenkin niin kuin yhtiöt tekevät, ja voimattomana Pukkila joutui valtion edustajana toteamaan: ”Jään nyt seuraamaan mielenkiinnolla, toimiiko moraalinen muistutus.” Työeläkerahastojen nyt julki tulleet vuoden 2008 luvut ovat osa sitä laman globalisaatiota, joka Suomessa on tuontilama ja johon Suomi on joutunut osana systeemin kriisiä.Laman merkit luetaan tänään työeläkerahojen arvon romahduksena, huomenna työttömyyden kasvuna.
Teen työeläkerahastojen romahduksesta laajemman selvityksen, kunhan asianosaiset julkistavat väärinarvioinneistaan lisää tietoa osoitteessaan www.tela.fi |
|
Oli europarlamentin ja Venäjän duuman yhteistyövaltuuskunnan kokous. Selvisi, että Ukrainan presidentti Viktor Jushtshenko on Georgian presidentin Saakashvilin pojan kummisetä. Varsinainen kummisetä hän oli myös sille Georgian hyökkäysretkelle Etelä-Ossetiaan, jonka alue pyrittiin valtaamaan pois venäläisten - kansainvälisoikeudellisesti laillisten- rauhanturvajoukkojen valvonnasta. Ukraina aseisti Georgiaa. Sitä Georgian sodan henkeä oli ilmassa, kun Ukrainan presidentti torpedoi 31.12.2008 maansa pääministerin Julija Timoshenkon Moskovassa neuvotteleman kaasuntoimitussopimuksen Venäjältä Ukrainaan.Jäi epäselväksi, mikä on ollut Ukrainan presidentin henkilökohtaisen intressin osuus tapahtumassa.Pääministerit Putin ja Timoshenko olivat lokakuun alussa sopineet, että salaperäinen välittäjäyhtiö RosUkrEnergo menettää välitysoikeutensa kaasun kauttakulussa Venäjältä Ukrainaan. Yhtiön omistavat virallisesti puoliksi Gazprom ja ukrainalainen oligarkki Dimitri Firtash (ja Ivan Fursin). Huhut kuitenkin kertovat, että Jushtshenkon veli on Ukrainan puolella yhtiön tosiasiallinen pääomistaja ja on saanut sitä kautta presidentin vaalirahastoon vuosittain satoja miljoonia dollareita. EU:n energiakomissaari Piebalgs ei halunnut ottaa asiaan kantaa. No, joka tapauksessa kaasu nyt kulkee - ilman RosUkrEnergon välitystä - EU:n toimittua välittäjänä. Mutta kuinka kauan kulkee? Ukraina on taloudellisessa konkurssissa, ja on epäselvää, pystyykö se lähikuukausina maksamaan kaasulaskujaan Venäjälle. Venäläisten parlamentaarikkojen kanta siihen tilanteeseen, että kaasua ei makseta, oli se, että myös muiden kuin sen tulisi osallistua luottojärjestelyihin. Muuten on vaara, että kaasuntulo Ukrainalle katkaistaan - ja että Ukraina sen jälkeen katkaisee taas kaasun virtauksen Länsi-Eurooppaan. Kaasuasioissa Ukraina on tulevaisuudessakin musta kissa pimeässä huoneessa.Gazprom toimittaa 70 % kaasustaan länteen Ukrainan kautta, eikä sen putkiston käytölle ole vaihtoehtoa. |
Elämme taloudellisen taantuman aikaa, eräänlaista kapitalismin pysähtyneisyyden aikaa. Ennustan - mikä siis on arvaus - Tammen huutomerkkisarjassa juuri julkaistussa pamfletissani "Hullun rahan tauti", että taantuma muuttuu lamaksi. Taantumasta tulee lama, kun työttömyys kasvaa massatyöttömyydeksi.Suomessa se olisi tuontilama: laman globalisaatiota. Ensin globalisoitiin koko maailman pääomamarkkinat Amerikan malliin, nyt tehdään sama lamalle. Suomen ongelmia ovat jo tässä ja nyt tosiasiallinen luottolama (velan saamisen vaikeus), työeläkejärjestelmän sijoitusten romahdus ja pankkien valvonnan ja pankkituen ongelma tilanteessa, jossa 70 % pankkisektorista on ulkomaisessa omistuksessa. Valtiovallalla ei ole keinoja, jolla Suomi välttäisi systeemikriisin: kapitalismi on ajautunut pysähtyneisyyden tilaan.Laman voittamiseksi pankkijärjestelmän on tuotettava kiertoon uutta rahaa. Avainasemassa ovat pankit, sillä vain pienen osan liikkeellä olevasta rahasta laskee kiertoon julkinen valta (keskuspankit). Uuden rahan luomisen väline on velka. Laman esileikkiä on se, että pankit eivät tuota uutta velkaa vaan maksattavat velallisilla pois vanhatkin velat.
Perustelut sille, miksi ne (nämä ne ovat niitä, jotka kuplan puhalsivat) hoitavat velat maksuun inflaatiolla, löytyvät kirjasta. Eli tätä deflaatioaikaa seuraa inflaatioaika, ja kysymys on enää siitä, milloin sellainen sykli käynnistyy. Siihen mennee vielä vuosia, sillä ne voivat tehdä sen vasta uuden kasvun alettua. Selvää on, ettei lamasyyllisten velkoja saada maksuun köyhiä kyykyttämättä. |
|